On pitkän poissaolon syy mikä tahansa, työhön paluun askelmerkit ovat samat. Samaan työtehtävään palaaminen on ihannetilanne, joka toteutuu sellaisenaan harvoin. Paluun hankaluuden taustalla voivat olla yt-neuvottelujen mukanaan tuomat organisaatio- ja tehtävämuutokset, lomautukset ja jopa työkavereiden irtisanomiset. Voi olla, että työtä, josta lähti, ei enää ole olemassakaan.
Jouhevan työhön paluun varmistamiseksi paluu on syytä suunnitella huolella. Esimiehen tehtävänä on arvioida, mikä aikaisemmasta tehtävänkuvasta säilyy ja mikä on muuttunut. Vaikka henkilö palaisi täsmälleen samoihin tehtäviinsä, mistä lähti, esimiehen tulee huolehtia työhön palaavan henkilön perehdyttämisestä.
Tämä ei välttämättä tarkoita, että esimies itse olisi perehdyttäjä, mutta perehdytyksen sisällöstä ja perehdyttäjän ajankäytöstä sekä resursseista tulee huolehtia. Esimiehen on myös välillä hyvä kysyä töihin palaajalta hänen tuntemuksiaan.
Työhön paluussa arvioidaan kyky sovitun työn tekemiseen.
Tilanne muuttuu haastavammaksi silloin, kun henkilö on palaamassa pitkältä sairauslomalta. Pelkkä perusaskelmerkkien piirtäminen ei välttämättä riitä. On tehtävä muitakin järjestelyjä etenkin, jos sairausloma on liittynyt työssä uupumiseen.
Tällaisessa tapauksessa työntekijä ja esimies arvioivat ja sopivat yhteistyössä työterveyshuollon kanssa, miten työhön paluu toteutetaan ja kuinka usein tilanteen seurantaa tehdään.
Työterveyslaitoksen ohjeistuksen mukaan kyseeseen voivat tulla erilaiset työnkuvan muutokset, määräaikaiset työajan lyhennykset esimerkiksi osasairauspäivärahan ehtojen mukaan tai kokonaan eri työ saman työnantajan palveluksessa. Pääasia on, että työntekijä voi turvallisin mielin palata työpaikalleen ollakseen jälleen osa työyhteisöä.
Hyvin hoidettuun työhön paluuseen liittyy myös seuranta, jossa arvioidaan henkilön kyky sovitun työn tekemiseen. Seurantajakso sovitaan etukäteen, mutta tarvittaessa seurantaa voidaan tehdä vaikka päivittäin. Mikäli henkilö ei suoriudu sovituista tehtävistä, työterveyshuolto tekee uuden työkykyarvion, ja työkuormitusta muokataan työkyvyn mukaan. Jos kaikki menee hyvin, voidaan edetä sovitusti ja varmistaa, että työkyky säilyy jatkossakin.
Pitkältä perhevapaalta palaavan tapaaminen on iloinen asia, ja työyhteisön on helppo vastaanottaa palaava takaisin työyhteisöön. On kivaa kysellä kuulumisia ja lapsen kehitystä, ja kasvua on mahtavaa katsella videoilta ja valokuvista. Kahvipöytäkeskustelua riittää, ja vertaistukea on saatavilla.
Tilanne on yleensä toinen silloin, kun kyse on sairauslomalta palaavasta. Sairaus ei ole koskaan iloinen asia, ja siitä on vaikea saada aikaan kepeää keskustelua. Onkin tärkeää, että työyhteisö ottaa palaavan henkilön lämpimästi vastaan ja antaa hänelle aikaa.
Voi olla, että ajan myötä hän jopa rohkenee puhumaan tilanteestaan. Pitää muistaa, että kaikki eivät sitä halua tehdä. Hyvä työkaveri unohtaakin sairaussyyn utelut ja kysyy, mitä voi tehdä auttaakseen ja helpottaakseen työhön ja työyhteisöön paluuta.
Anu Kaniin
Insinööriliiton työehtoasiantuntija
