Esitys uudeksi työaikalaiksi on saatu puserrettua ulos työryhmästä ja lausuntokierrokselle. Lain uudistamiselle on selkeä tarve. Nykyinen laki ei vastaa muuttuneen työelämän vaatimuksiin. Uusi esitys tuokin mukanaan joustoa ja venymistä. Nostan hattua työryhmässä palkansaajia edustaneille. Homma ei ollut helppo.
Onko aika heittää kärrynpyöriä ja huutaa hurraata? Esitys sisältää niin paljon ongelmia, että niin ei voi tehdä, tai ainakaan minä en pysty. Periaatteessa hyviin asioihin sisältyy sellaisia käytännön ongelmia, että esityksestä innostuminen on hyvin vaikeaa.
Tästä hyvä esimerkki on lain soveltamisala. Sitä ollaan nyt periaatteessa laajentamassa sellaisiin työntekijöihin, joilla ei ole aitoa mahdollisuutta päättää itsenäisesti työajastaan. Käytännössä esityksen poikkeukset soveltamisalasta vievät päinvastaiseen suuntaan. Jatkossa riitoja syntyy niiden yritysten kanssa, jotka esitykseen nojaten keksivät siirtää kaikki ylemmät toimihenkilöt pois lain piiristä.
Uutta joustoa työelämään tulee joustotyöajasta, joka on innovatiivinen. Asiantuntija voi sellaisesta sopia työnantajansa kanssa, jolloin hän saa itse melko vapaasti sijoitella työaikansa halunsa mukaan. Teoriassa tämä on vallan mainio ajatus. Käytännössä odotan riitoja tilanteissa, joissa joustotyö on sovittu osana työsopimusta, vaikka niin ei saisi esityksen mukaan tehdä. Lisäksi ongelmia aiheutunee ylitöiden korvaamisesta ja niiden syntymisestä.
Nykyisessä laissa ylitöiden enimmäismäärä on ilmoitettu kattona. Uudessa esityksessä asia määritellään niin, että työaika ei saa ylittää keskimäärin 48 tuntia viikossa neljän kuukauden jaksolla. Tämä lisää mahdollisen vuotuisen ylityön määrää hurjasti. Tähän on vaikea keksiä mitään järkevää syytä. Ylempien toimihenkilöiden näkökulmasta palkattomia ylitöitä voidaan teettää heillä entistä enemmän.
Periaatteessa on hyvä, että esitys pitää sisällään työaikapankin. Vain periaatteessa, sillä velvoitetta sellaisen solmimiseen ei synny. Hassua on se, että esityksen mukaan työaikapankista voi solmia yksilön kanssa. Jatkossa työpaikalla voi siis käytännössä olla jopa satoja työaikapankkimalleja samaan aikaan käytössä.
Pieni parannus paljon työn takia matkustaville tulee siitä, että lakiesitys edellyttää työnantajaa huomioimaan riittävän palautumisen matkan jälkeen. Tämä on hyvä, vaikka toki parasta olisi kirjata työasioissa matkustamisen olevan työaikaa, jota se todellisuudessa on. Nähtäväksi jää, miten palautumista käytännössä valvotaan.
Esityksessä järjestäytymättömille yrityksille tarjotaan mahdollisuus sopia työaikalakia heikommin. Vaikka tämä on toteutettu ainoalla mahdollisella tavalla eli luottamusmiesten kanssa, esitys ei silti ole tätä päivää. Jos on sopimusjärjestelmässä mukana, saa sopia. Uloskin saa jäädä, mutta sillä on seurauksia.
Esitys uudeksi työaikalaiksi on siis käytännössä ongelmallinen, eli ongelmat eivät sen toteutuessa valitettavasti jää periaatteellisiksi.
Petteri OksaInsinööriliiton neuvottelujohtaja
