Viime aikojen uutisoinnin kautta monille suomalaisille on varmaan käynyt selväksi, että Suomi ei enää ole koulutuksen mallimaa. Suomen PISA-tulokset ovat laskeneet. Myös muut tutkimustulokset kertovat osaamisen tason laskusta.
Samaan aikaan Viro on nostanut oppimistuloksiaan merkittävästi ja mennyt monella mittarilla Suomen ohi. Viro ja Suomi eroavat yhteiskuntina toisistaan, mutta olisiko meillä jotain opittavaa Viron koulutusjärjestelmästä?
Insinööriliitto ja neljä muuta työntekijä- ja työnantajaliittoa selvittivät Viron ja Suomen eroja LUMA-osaamisessa. Viime viikolla julkistetussa selvityksessä nostetaan kahdeksan kysymystä, jotka tulee huomioida, kun Suomessa pohditaan keinoja osaamisen nostamiseen.
Digitaitoisen on opetuksen aikana helppo avata peli.
Yksi mielenkiintoisimmista pohdinnoista liittyy siihen, kenellä on suurin vastuu oppimisesta koulussa. Virossa vastuu oppimisesta ja koulunkäynnistä on selkeästi opettajilla. Suomessa vastuuta taas on siirretty jo alakoulussa melko paljon oppilaalle itselleen. Tässä on toki eroja koulujen ja opettajien välillä.
Mielenkiintoista tästä tekee sen, että Suomessa on aina puhuttu siitä, miten osaavia opettajamme ovat. Vastuu opetuksesta toki on edelleen opettajilla.
Onko pitkään jatkunut PISA-menestys luonut meille kuva superosaavista suomalaislapsista, jotka osaavat jo alakoulussa itse ohjata omaa oppimistaan? Tutkimustulokset kuitenkin osoittavat, että alakouluikäiset lapset tarvitsevat vielä runsaasti aikuisten ohjausta. Kykyä keskittyä lapsilla ei ole vielä tarpeeksi.
Lapsilla on myös haasteita kiinnittää huomiota hyödylliseen, kun tarjolla on jotain hauskempaa. Tämä linkittyy vahvasti digitalisaatioon, jota Suomessa on lisätty peruskoulussa paljon.
Tutkimusten mukaan digilaitteiden lisääminen opetukseen heikentää erityisesti niiden oppimistuloksia, joilla on jo valmiiksi hyvät digitaidot. Yhden tulkinnan mukaan tämä selittyy sillä, että digitaitoisen on melko helppo siirtyä opetuksen aikana someen tai avata laitteella joku peli.
Oppilas, jonka digitaidot ovat heikot, pysyy todennäköisesti opetukseen tarkoitetussa sovelluksessa. Kun alakouluikäisellä on heikosti kykyä pitäytyä poissa mielihyvää tuottavista toiminnoista oppimisen kustannuksella, digilaitteiden tarjoaminen ei tue oppimista.
Viron ja Suomen LUMA-osaamista tarkastelleesta selvityksestä voidaan oppia paljon muutakin. Esimerkiksi tiede- tai luma-kerhot voivat tukea lahjakkaiden oppilaiden osaamisen ja motivaation kehittymistä. Jos toimimme oikein, selvityksen myötä otamme askeleen eteenpäin LUMA-osaamisen nostamiseksi.
Anniina Sippola
Insinööriliiton erityisasiantuntija
