Neuvottelut uusista työehtosopimuksista ovat jokseenkin jumissa Teknologiateollisuuden työnantajien kanssa. Tietotekniikan palvelualan osalta vielä neuvotellaan, mutta suunnittelu- ja konsulttialan ja teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden sopimusneuvottelut ovat olleet poikki itsenäisyyspäivän aatosta alkaen.
Kyse on rahasta, tai pikemminkin maksuhaluttomuudesta. Olemme asettaneet tavoitteeksi palkkaratkaisun, joka kaikkien osalta kuroo kiinni kuluvan vuoden aikana tapahtunutta ostovoiman alentumista. Siihen päästään palkkaratkaisulla, joka heijastelee ensi vuoden inflaatiota ja tuottavuuden kasvua. Saksassa tähän päästiin ensi vuoden osalta hieman yli viiden prosentin ratkaisulla.
Vaikka moni varmasti toivoo, että palkankorotukset voisivat olla vielä reilumpia, nykyisen inflaation luokkaa, niin sellaisia ei haeta. Haemme realistista ratkaisua, joka turvaa myös kustannuskilpailukyvyn. Saksaan verrattuna se säilyy, jos palkat nousevat saman verran.
Hintojen nousu koskee kaikkia. Tämä on syy, miksi jokaisen jäsenen palkan on noustava. Yleiskorotus on juuri nyt tärkeämpi ja oikeudenmukaisempi kuin koskaan. Tämä on tosiasia, jonka toinen osapuoli ymmärtää valitettavan huonosti.
Palkan-korotusvara on teollisuudessa korkeampi kuin koskaan.
Neuvotteluiden toinen osapuoli on kiiruhtanut kertomaan, ettei Saksan mallinen sopimusratkaisu sovi tänne. He ovat perustelleet kantaansa kahdella asialla: Saksassa on tehty viime vuosina lähinnä kertakorotuksia eikä pysyviä palkkojen nostoja ja Saksassa tehdyistä ratkaisuista voidaan poiketa myös alaspäin.
Molemmat perustelut ovat ontuvia. Varsinkin ylempiä toimihenkilöitä tarkasteltaessa Saksassa palkat ovat sen verran paljon suuremmat, etteivät muutaman vuoden aikana tehdyt kertakorotukset ole eroa juurikaan kirineet kiinni.
Toisekseen Suomessakin ensisijainen tapa sopia palkoista on paikallinen. Eli sopimuskorotuksista voidaan meilläkin poiketa. Saksalainen tapa, jossa paikalliset ratkaisut pitää vielä kuitata valtakunnallisilla osapuolilla, ei ole Suomessa työnantajalle kelvannut.
Samaan aikaan Suomessa palkankorotusvara on teollisuudessa korkeampi kuin koskaan. Arvonlisäys per työtunti ei ole aiemmin ollut tällaisella tasolla. Tämän tosiasian jokainen voi tarkistaa tutkimuslaitos Laboren julkaisemista luvuista.
On totta, että talouden tulevaisuudessa on synkkiäkin pilviä. Yhtä totta on se, että nämä pilvet synkkenevät, jos ostovoimasta ei kyetä huolehtimaan. Toivottavasti tämä ymmärretään pian myös neuvottelupöydän toisessa päässä. Sopimisen ihmeelle olisi joulun alla kova kysyntä.
Petteri Oksa
Insinööriliiton edunvalvontajohtaja
