Mistä löytyvät tulevaisuuden insinöörit?

Uunituoreen PISA12-tutkimuksen tulokset kertovat karua kieltä suomalaisten nuorten matematiikan osaamisen tasosta. Toki huolestuttavaa on myös se, että sijoituksemme maiden välisessä vertailussa putosi; olemme nyt kahdestoista, mikä on huonoin sijoitus koko PISA-tutkimuksen historian ajalta.

Suurempi kysymys tulevaisuuden suhteen on se, että esimerkiksi vuoden 2003 matematiikan pisteluku oli 544 ja nyt enää 519. On esitetty arvio, että pudotus tarkoittaisi noin puolen vuoden opintoja.

Tuloksen heikkenemiseen vaikuttivat sekä huonosti matematiikkaa osaavien määrän kasvu että hyvät taidot omaavien määrän putoaminen. Ensimmäistä kertaa tyttöjen taidot osoittautuivat keskimäärin poikien matematiikan taitoja paremmiksi.

PISA-tutkimuksessa arvioitiin myös lukutaitoa sekä luonnontieteiden osaamista. Molemmissa Suomen asema myös putosi, joskaan ei yhtä selvästi kuin matematiikassa. Lukutaidossa Suomen sijoitus oli viides ja luonnontieteiden alueella olimme sijalla 6. Kaikilla mitatuilla osa-alueilla olemme kuitenkin edelleen selvästi paras pohjoismaa.

Nyt on arvioinnin paikka. Pakollinen matematiikka on poistettu ylioppilaskirjoituksista aikaa sitten. Lukion voi suorittaa varsin niukin matematiikan opinnoin. Perusopetuksen tuntijako on mikä on, sinne on taitoaineiden sijaan lisätty muuta tarjontaa, jonka käyttökelpoisuudesta jatko-opintoja tukevana voi olla montaa mieltä.

Nyt taloudelliset leikkaukset uhkaavat viedä toisen asteen ammatilliselta koulutukselta resurssit, samoin lukioiden kohdalla on odotettavissa voimavarojen vähennyksiä. Mistä siis kasvatetaan ne tulevaisuuden insinöörit ja muut ammattilaiset, joiden varassa Suomi on maailman osaavin kansa 2020-luvulla?

PISA-tutkimuksessa selvitettiin varsin kattavasti syitä matematiikan tulosten romahtamiseen. Yhtenä syynä pidettiin nuorten motivaation puutetta matematiikan opiskeluun. Suomalaisten nuorten sisäinen motivaatio matematiikan oppimiseen ja tehtävien suorittamiseen oli kansainvälisesti erittäin vähäinen.

Suorana johtopäätöksenä tästä voi kysyä, mitä viime vuosina on tehty matematiikan opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittämiseksi. Oleellista on synnyttää perusopetuksen aikana mielenkiinto ja innostus matematiikan opetukseen. Nuoret tarvitsevat myös oivallusta siihen, että matematiikan osaamisella on iso merkitys tulevaisuuden opinnoissa.