Insinööri-lehti

Luetun ymmärtäminen on hankalaa

Suomen kieli on vaikeaa, niin kirjoittaminen kuin lukeminen. Erityisen hankalaa lukeminen on silloin, kun kirjoitusasu on mitä sattuu.

Itseäni harmittaa muun muassa Pirkanmaan talousalueen nimeltä mainitsemattoman päivälehden jokapäiväiset oikaisukirjoitukset. Milloin ne johtuvat kieliopillisista, milloin asiavirheistä. Joko kieli on rapautunut tai sitten ei enää välitetä tuotetusta sisällöstä.

Somessa tämä erityisesti näkyy lauserakenteiden raiskauksena. Esimerkkinä lause ”juuh elikkäs loma alko”. Missä on verbi! Viinakauppa kyllä löytyy. Ja käännetäänpä vielä ruotsiksi ”ja eller semester systembolaget”.

Tämä ei ole ainoastaan somettajien ongelma. Suomalaisen talouselämän johtajissa ja heitä palkkaavissa ja palkitsevissa tahoissa on myös näkyvissä oireita osaamattomuudesta ja lukivaikeudesta. Lukivaikeuksisten on yleensä vaikea erottaa kuulonvaraisesti samankaltaisia äänteitä (esim. t-d, p-b), lyhyitä ja pitkiä vokaaleja (esim. aa, ee) tai kaksoiskonsonantteja (esim. kk, pp).

Vaikeita sanoja siis ovat esimerkiksi palkka ja maltti, jotka molemmat sisältävät kaksoiskonsonantin. Saatikka sitten kohtuullisuus, jossa esiintyy hirviömäisesti sekä vokaalit että konsonantit vaikeasti ymmärrettävinä.

Noiden ongelmien ilmentymä paljastui hiljattain johtajien ja työntekijöiden palkkojen muutosten vertailussa ajanjaksolla 2005–2016. Tutkitun toimitusjohtajajoukon palkat ja rahabonukset kasvoivat 2,2 prosenttia vuodessa, kun kokoaikaisessa työsuhteessa olevan suomalaisen ansiot bonuksineen kasvoivat keskimäärin 1,1 prosenttia vuodessa.

Onko kohtuullista? No on, kun kysymme heidän taustaryhmiltään. Vastaus voi johtaa selitykseen vaikeista ajoista ja siitä selviämisen palkitsemiseen. Tarkastellulta ajanjaksolta löytyy myös takapakkeja ja negatiivista kehitystä, mutta johtajapalkkojen trendi on ollut nouseva.

No onko ollut palkkamalttia? Eipä siltä näytä, kun aikajanaa tarkastellaan. Pelkät johtajien peruspalkatkin ovat nousseet keskimäärin 3 prosenttia vuodessa tuolla tarkastelujaksolla. Skaalattavaa on rutkasti, että työntekijäpalkkojen kuvaaja saadaan y-akselilta erottumaan. Lukujen lähde on Helsingin Sanomat.

Todelliset ymmärtämisen vaikeudet ilmenevät maamme sisällä murteissa. Missä tuima on suolatonta, missä suolaista. Itikka Kuusamon närekorvessa on kooltaan 10 mg:n hyttynen ja toisaalla Koskenkorvan apilahalmeessa märehtivä 600 kg:n Holsteini. Tässä sitä vasta väärin saattaa ymmärtää.

Itse olen saanut kansakoululaisena ja siten itseäni ikäisekseni teräväksi luulleena karvaasti kokea pölöjyyteni kesäisin, kun kyläilimme Savon mualla Sonkajärvellä. Erikoisimmat sanat ja kiertoilmaisut alkoivat hahmottua vasta hiukan ennen joululomaa.

Hannu Takala
Insinööriliiton asiamies