Kun Suomi putos puusta vol.2

Suomi on ja on ollut pitkään viennin osalta varsin insinöörivetoinen maa. Opistoista, ammattikorkeakouluista ja teknillisistä korkeakouluista valmistuneita, vaativissa teknisissä tehtävissä uraansa luoneita henkilöitä lienee työvoimassa lähes neljännesmiljoona suomalaista. Määrä vielä kasvaa, jos insinöörien lisäksi joukkoon lasketaan tietotekniikan palvelualalla ja muutamilla muilla aloilla työskentelevät tekniikan asiantuntijat.

Tämä ryhmä on elintärkeä Suomelle. Insinööristä on moneen, heitä tarvitaan lähes kaikilla yhteiskunnan sektoreilla niin yksityisellä kuin julkisella puolella. Yksityisellä puolella insinöörit ovat avainasemassa etenkin vientiteollisuudessa. Julkishallinnossa tekniikan asiantuntijat vastaavat muun muassa yhä suuremmassa määrin teknistyvästä maanpuolustuksesta, pelastustoimesta sekä infrasta.

Tuoreen toimialaennusteen mukaan Suomen viennistä 30 prosenttia palveluita, joista 40 prosenttia tehdään tietotekniikan alalla. Hyödykepuolella 10 prosenttia viennistä on energiaa.

Tavaraviennin osuudeksi jää näin ollen 60 prosenttia. Tavaraviennissä näkyy maan viennin painottuminen teollisuuden hyödykkeisiin. Ne muodostavat siitä leijonanosan: kuluttajille tarkoitettujen tavaroiden osuus on vain viidennes.

Jo tästä voidaan päätellä tai ainakin arvioida, että noin 70 prosenttia Suomen viennistä vaatii merkittävää teknistä osaamista, Sitä on etenkin teollisuuden tarvitsemissa hyödykkeissä mutta myös kuluttajatavaroissa. Insinöörien ja tietoalan ammattilaisten käden jälki näkyy siis vahvasti maan vientituotteissa.

Huolestuttavaa on, että tilastojen ja ennusteiden mukaan teknisesti vaativampien vientituotteiden osuus on laskussa. Euromäärisesti kärjessä komeilevat sellaiset ”korkean jalostusasteen” tuotteet kuin sellu ja öljy.

Näin ei voida loputtomiin jatkaa. Maa on pieni ja puitteet ovat rajalliset. Suomi on menestynyt korkealla osaamisella, joka on nostanut suomalaistuotteiden jalostusastetta. Vaikka emme kaikin ajoin ehkä ole olleet maailman parhaita myyntitykkejä, tavara on käynyt myös kaupaksi.

Samaan on pyrittävä jatkossakin. Valtiovallan ja etenkin yritysten on muistettava panostaa tuotekehitykseen. On huolehdittava nuorten tasa-arvoisesta koulutuksesta. Yrityksissä on puolestaan pantava henkilöstön osaamisen kehittäminen sille paikalle, johon se kuuluu.

Jos niin ei tehdä, lauluntekijä Ismo Alangon työn jatkajat voivat saada aiheen tehdä laulun ”Kun Suomi putos puusta vol.2”.