Elämän aikana pääsee täyttämään erilaisia lomakkeita erilaisille alustoille ja paperille. Aika monessa lomakkeessa kysytään perustietona puhelinnumeroa, josta henkilön tavoittaa.
Viime aikoina olen törmännyt useaan lomakkeeseen, jossa kysytään edelleen sekä matkapuhelimen numeroa, että kotinumeroa. Olen pohtinut, että onko ihmisillä vielä olemassa langallista numeroa? Vai onko se vain toimistojen häviävä yhteydenpitoväline?
Puhummeko nykypäivänä alun perin matkatyöhön kehitetystä matkapuhelimesta kenties vain kännykkänä? Itse asiassa yleisesti kutsuttu kännykkä on vuonna 1989 Nokian rekisteröimä tuotemerkki.
Matkapuhelimen numero, jota lomakkeissa kysellään, on siis puhetta ja tekstiviestejä lähettävä ja vastaanottava radiopuhelimen numero. Kuinka moni meistä muistaa edes tämän olleen ns. radiopuhelin? Toki tänä päivänä näitä kutsutaan yleisesti älypuhelimiksi, sillä ne käyttävät Internetiä ja laitteelle suunniteltuja ohjelmia.
Nolla on intialaisen matemaatikon keksintö ei mistään.
Älypuhelimeksi kehittynyt upea laite on insinöörien työn ja taidon tulosta. Laitetta on käytetty jo 1900-luvulta lähtien ensin erilaisina kokeiluina ja myöhemmin etenkin toisessa maailmansodassa. Ensimmäiset matkapuhelimet täyttivät auton tavarasäiliön eivätkä olleet helposti kannettavissa, toisin kuin kädessä pidettävät laitteet, jotka ovat olleet saatavilla 70-luvun alkupuolelta.
Mitä tulee numeroihin, niin niilläkin on jokaisella oma merkityksensä ja historiansa. Niiden perusteella voi päätellä myös soittajasta jotain. Suomessa on käytössä muun muassa eräitä ilmaisnumeroita ja niihin soitetut puhelut maksavat puhelun vastaanottaja. Yhteistä näille numeroille on se, että ne alkavat tietyllä numerosarjalla.
Tänä keväänä puhumme numeroista paljon. Ne ovat yksi tärkeimmistä asioista neuvottelupöydässä, kun haemme ratkaisua palkankorotuksiin. Etelärannasta ja Bulevardilta odotetaan tämän kierroksen numerotulosta jo kuumeisesti.
Pelkkä nolla ei vie meitä minnekään vaan tarvitaan vähän enemmän, jotta suunta ja ostovoima pysyy hyvänä. Nyt ei ole aika pistää vastaanottajaa maksumieheksi, vaan numeron tulee vastata ja olla verrannollinen maan osaajien ostovoimaan ja kilpailukykyyn.
Pelkkä nolla on muuten vuonna 628 intialaisen matemaatikon Brahmaguptanin keksintö ei mistään. Se on hämmentänyt ihmisiä kautta aikojen ja Italiassa on jopa säädetty nollan kieltävä laki. Joten ei kai neuvottelutulos voi olla ei mitään.
Satu-Maarit Urtti
Insinööriliiton työehtoasiantuntija
