Henkilöperusteista irtisanomista on nyt lainsäädännössä helpotettu. Irtisanomiskynnyksen madaltamiseen tähtäävä laki tuli voimaan tämän vuoden alusta. Nähtäväksi jää, mitkä sen vaikutukset lopulta ovat.
Mutta tiesitkö, että kaikkia irtisanomisperusteita ei tarvitse kertoa irtisanomisilmoituksessa? Tämä nimittäin on tällä hetkellä asiantila. Jos irtisanomisesta tulee riitaa, saa työnantaja vedota riidassa myös muihin kuin niihin irtisanomisen syihin, jotka on irtisanomishetkellä ilmoitettu tai ollut tiedossa.
Oletetaan, että tämä onneton asiantila sattuu kohdallesi. Työnantaja antaa pyynnöstäsi – aikaisemmin ei tarvitse – perusteet irtisanomiselle. Ne ovat mielestäsi väärät tai riittämättömät. Lähdet riitauttamaan irtisanomista.
Erimielisyyden jatkuessa työnantaja sitten täydentääkin ilmoitusta aivan muilla asioilla. Tilanne keikahtaa kovin toisenlaiseksi. Ei kovin reilua. Ei kovin fiksua. Ei mitenkään perusteltua.
Nyt kun henkilöperusteista irtisanomista lainsäädännössä helpotettiin, niin ollaan oikeudellisesti epävarmassa tilassa. Joskus vuosien päästä tiedetään, millä perusteilla saa irtisanoa. Se pahentaa tätä edellä kuvattua. Irtisanomisen kynnys ei ole selvä, ja lisäksi työnantaja voi edelleen ilmoittaa perusteita vasta itse irtisanomisen jälkeen.
Tämä ohjee tehokkaampaan ja oikeaan toimintaan.
Tähän olisi helppo korjaus. Muutetaan työsopimuslakia niin, että työnantajan olisi ilmoitettava kirjallisesti – työntekijän sitä erikseen pyytämättä – työsopimuksen päättämispäivämäärä sekä kaikki ne irtisanomisen tai purkamisen perusteet, joihin työnantaja vetoaa.
Työnantaja ei sitten saisi myöhemmin vedota mihinkään muihin kuin näihin päättämishetkellä ilmoitettuihin perusteisiin.
Näin ainakin se asiaintila, joka irtisanomishetkellä työnantajan mielestä vallitsee, olisi kerralla selvä. Näin työntekijä voi tosiasiallisesti arvioida tilannettaan, onko työnantajan toimi hänestä oikea vai kannattaako se riitauttaa.
Tämä ei mitenkään lisää työnantajan hallinnollista taakkaa vaan ohjaa tehokkaampaan ja oikeaan toimintaan. Asian kaikki puolet olisi uudistuksen jälkeen pakko harkita loppuun saakka eikä voisi tehdä lisäyksiä sitten myöhemmin, kun tajuaa, että asiasta syntyykin riita.
Korjaussarjan voisi lakiin tehdä pikaisestikin. Kuka puolueista ja politiikoista ottaa kiinni ja toimittaa?
Petteri Oksa
Insinööriliiton edunvalvontajohtaja
