Erilaiset eettiset toimielimet ovat olleet työllistettyjä viime aikoina. Elokuvaohjaaja Lauri Törhönen sai sosiaalisessa mediassa osakseen arvostelua omalaatuisesta väitöskirjastaan, jossa ei ole perinteiseen tapaan lähdeviitteitä. Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvosto oli hyväksynyt väitöksen esitarkastajiksi mahdollisesti esteellisiä henkilöitä, ja rehtorille on jätetty ilmoitus hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilystä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen tekijänoikeusneuvosto katsoi, että kirjailija-toimittaja Maria Pettersson oli loukannut tutkijoiden moraalisia oikeuksia. Hänen kirjassaan Suomen historian jännät naiset lähteenä olleiden tutkijoiden tekstit eivät erottuneet kirjoittajan omasta tekstistä.
Somevaikuttaja Sonja Aiello taas sai mainonnan eettiseltä neuvostolta huomautuksen Instagram-päivityksestään. Hän oli esitellyt kampaamotuotteita kertomatta selvästi, että kyseessä oli mainos.
Kaikissa näistä tapauksista asiaa puivat toimielimet, jotka eivät ole tuomioistuimia. Kysymys on ennemmin moraalin ja hyvän tavan rajoista kuin rikosasioista.
Tiedeyhteisöllä on oma tutkijoiden toimia arvioiva käytäntönsä. Tiede on periaatteessa instituutio, joka korjaa itse itseään. Silloin, kun se toimii, se vaikuttaa ihan kelvolta perusteelta sivuuttaa tiedeyhteisön ulkopuolisten arvostelu.
Epäilyttävä sivumaku itsesääntely-elimistä jää.
Samaa tehdään muissakin ammateissa. Toimittajien tai lehtien päätöksiä voidaan puida Julkisen sanan neuvostossa JSN:ssä. Sielläkin toimittajat arvioivat toimittajien tekosia. Mainosalan eettinen neuvosto syynää mainostajia. Lääkäriliitolla on oma, tunnettu eettinen neuvottelukuntansa, jossa lääkärit linjaavat lääkäreiden asioita.
Insinööreillä ei ole omaa eettistä neuvostoaan. Moraaliseksi ojennukseksi tosin voidaan katsoa Arkhimedeen valan painaminen todistuskansioon valmistumisen yhteydessä. Lisäksi pohjoismainen insinöörijärjestö Association of Nordic Engineers ANE on tehnyt eettisiä pohdintoja tekoälykysymyksistä.
Tarvitaanko joka alalle oma eettinen neuvostonsa? Pitäisikö insinööriammattiliitoilla olla oma eettinen neuvottelukuntansa?
Tekemistä siltä ei ainakaan puuttuisi. Laki voi sallia monia asioita, jotka eivät välttämättä ole ekologisesti, sosiaalisesti tai kansantaloudellisesti kestäviä. Lakia voi myös tulkita omaksi edukseen ja hyödyntää porsaanreikiä häikäilemättömällä mutta ei laittomalla tavalla.
Ammattietiikka tuntuu tärkeältä, mutta hieman epäilyttävä sivumaku itsesääntelyelimistä jää. Jokaisella kollegoitaan paimentavalla instituutiolla on samalla painetta suojella omiaan. Niin kuin vaikka tiedeyhteisön tapauksessa.
Kannustan kaikkia arvioimaan työnantajansa, omien toimiensa ja muiden alojen ammattilaisten moraalia. Vaikka etiikan saralla on myös ammattilaisia, amatöörien aloitteita ja painetta tarvitaan epäkohtien muuttamiseksi. Joskus eettisten neuvostojen jyrähdyksiä tärkeämpää on suuren yleisön närkästys.
Janne Luotola
Insinööriliiton tiedottaja
24.11. korjattu Maria Petterssonin nimi oikein
