Insinööri-lehti

Eduskuntavaalit ovat jo ovella

Länsirintamalta ei taida kuulua uutta ennen huhtikuun eduskuntavaaleja. Unkari lienee vahvistanut Suomen Nato-jäsenyyden, mutta edelleen taidamme olla ilman Turkin vahvistusta. Turkissa käydään omat parlamenttivaalit toukokuussa.

Kannatuskyselyt yleensä haistavat muutoksen suunnan vaaleissa, mutta muutoksen voimakkuudesta esitetään lähinnä arvailuja. Edellisissä vaaleissa kyselyt ovat osuneet toisinaan paremmin ja toisinaan vähän huonommin oikeaan. Jos tiedämme kappaleen sijainnin, emme tiedä sen nopeutta ja jos tiedämme kappaleen nopeuden, emme tiedä sen sijaintia.

Edessä olevien eduskuntavaalien asetelma muistuttaa vuoden 2011 eduskuntavaaleja. Tosin sillä poikkeuksella, että nämä ovat neljännet postjytkyn jälkeiset vaalit jytky mukaanluettuna ja kolmannet nykyisellä vaalipiirijaolla.  Molemmilla on oma merkityksensä, sillä jytky muutti kilpailuasetelmia ja vaalipiirijako muutti puolestaan pelilaudan sääntöjä.

Kortti tuo, kortti vie.

Kaakkois-Suomen vaalipiirissä väki vähenee, minkä takia vaalipiiristä valitaan kaksi edustajaa vähemmän kuin vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Lapin vaalipiiristä valitaan myös yksi edustaja vähemmän kuin viimeksi. Se oli pienestä kiinni. Vain 200 asukasta enemmän olisi lopulta riittänyt pitämään edustajapaikan Lapin vaalipiirissä.

Helsingin, Uudenmaan ja Pirkanmaan vaalipiireistä valitaan jokaisesta yksi edustaja enemmän kuin neljä vuotta sitten, yhteensä 80 kansanedustajaa eduskunnan 200 kansanedustajasta. Muutos on ollut merkittävä 20 vuodessa. Alueilta valitaan nykyään 8 edustajaa enemmän kuin 2000-luvun alussa.

Kyselyiden mukaan suurin muutos olisi kokoomuksen nousu oppositiosta eduskunnan suurimmaksi puolueeksi. SDP ja perussuomalaiset lienevät lähellä nykyisiä edustajamääriänsä. Enemmistöhallitukseen tarvittaisiin toinen, ellei peräti molemmat vaalitappion kärsineistä: keskusta tai/ja vihreät.

Hallitusneuvotteluista tulee eri puolueiden tavoitteiden takia haastavat, eivätkä hallituksen vaikeudet tunnetusti siihen lopu. Kun hallitus on muodostettu, työ vasta alkaa.

Paikkaennusteiden valossa maata hallitsee ensi vaalikaudellakin eduskunnan enemmistöön nojaava monipuoluehallitus. Puolueiden maaliintulojärjestys ratkeaa sillä, ellei jopa hallituspohja, miten puolueet onnistuvat saamaan kunkin vaalipiirin viimeisenä valittavan edustajan. Kortti tuo, kortti vie.

Keskustan puheenjohtajan Johannes Virolaisen kerrotaan kaskun mukaan kysyneen vuoden 1979 eduskuntavaalien voittajalta, kokoomuksen puheenjohtaja Harri Holkerilta, että mitäs maisteri aikoo vaalivoitollaan tehdä.

Kysymys lienee jälleen ajankohtainen. 

Jussi Salonranta
Insinööriliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö