Kyllä on ollut maailmankirjat taas sekaisin viimeiset pari viikkoa, mikäli iltapäivälehtiin ja muuhun mediaan on uskominen. Tuskin olimme selvinneet presidentinvaaleista ja Niinistön virkaanastujaisista, kun presidentin puolison Jenni Haukion synnyttämisen aika tuli ja hän toimitti maailmaan pienen pojan.
Siitähän se riemu repesi. Koko Suomi on sekaisin, ilmoitti yksi lehti. Olihan jotkut sekaisin, toiset enemmän, toiset vähemmän, ja enemmän olijat yrittivät saada sekaisin loputkin.
Media auttoi sen minkä asiallisilta töiltään ehti. Poika ei ollut vielä viikkoakaan, hädin tuskin edes kotona, kun puoli Suomea jo saatiin miettimään, mihin päiväkotiin pikku kersa aikanaan mahtaa mennä.
* * *
Ja sitä rataa: tuntui siltä, että länsinaapurin prinsseistä ja prinsessoissa ikuiseen alemmuuskompleksiin tuomittua kansakuntaa yritettiin nostaa presidenttiparin esikoisella hetkessä hurmokseen.
Työmaalla ehdimme jo kahvitunnilla pohtia, että mihin kaikkeen mahdamme ennen kesää ehtiä. Onneksi sentään edes pojan isän ilme alkoi muuttua toimittajien innostuksen ja uteluiden keskellä totutun yrmeäksi.
Oli aika laittaa asia oikeisiin mittasuhteisiin. Valtiopäivien avajaisjuhlallisuuksissa Niinistö huomautti Suomessa syntyvän vuodessa noin 50 000 lasta.
– Tällaisessa demokratiassa ja tasavallassa ei kukaan nouse toisen yläpuolelle näistä pienistä vauvoista. Kaikki ovat tärkeitä, hän opasti.
Niin että se sitten siitä Suomen pikku prinssistä ja kuningasparista.
* * *
Pian oli medialla uutta päiviteltävää. Pörssikurssien laskua on odotettu jo kuukausia kuin nousevaa kuuta ja tulihan se sieltä. Yhdysvalloissa kurssit laskivat yhden päivän aikana karvan verran alle viisi prosenttia.
Niin meillä oli edessämme jännittävä ja uneton yö. Tarttuuko osakkeiden ”syöksy” Suomeen, ”romahtaako” pörssi Helsingissäkin, joutuvatko Varmat, Ilmariset ja muut eläkeyhtiöt tekemään tämän johdosta rajuja korjausliikkeitä?
Yö meni ja tuli aamu. Me olimme ehtineet naputella jo kolmatta tuntia yhtä vastaan hangoittelevaa elementtiä paikoilleen, kun rahamiesten ikioma bingolotto pääsi Helsingissäkin käyntiin. Seuraamme osakekurssien kehitystä hetki hetkeltä, ilmoitti jokainen hiukankin itseään kunnioittava mediatalo nettisivuillaan.
Kurssit olivat iltaan mennessä toki jonkin verran punaisella, mutta niin vain on maapallo jatkanut rullaamista radallaan.
* * *
Perjantain kahvitunnilla vanha Nieminen ryhtyi urheilumiehenä kyselemään myös nuoremman polven urheilutoimittajien moraalin ja ammattietiikan perään.
– Otetaan nyt esimerkiksi olympiakisojen normaalimäen karsinta. Kyllä joo, kaikki suomalaiset selvittivät karsinnan ja Ahosen Janne on olympialaisissa normaalimäen finaalissa herra ties monennenko kerran, mutta oletteko lukeneet mistään, montako kaveria karsittiin, Nieminen tiedusteli.
Katselimme kahvikopissa toinen toisiamme. Ei ollut porukalla moista tietoa, ei.
– Oikea vastaus on seitsemän, joukossa pari virolaista ja tsekkiä, joku Korean poika ja turkkilainen, yhtä en muista. Seitsemän surkeaa samuraita. Mutta ei tällaisia asioita meille kerrota. Ei olisi tullut kysymykseenkään Tiilikaisen Pekan tai Noposen Paavon aikana, herra ilmoitti tuohtuneena.
