Työmaalla on tällä viikolla puhuttu potkuista. Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmannin potkut turkkilaisen Besiktasista ei liennyt yllätys edes hänelle itselleen: Dettmann antoi jo helmikuussa ymmärtää, että turkkilaisseuran seuravalmentajan tehtävä ei taida olla eläkepesti.
–Jos tulosta ei tule, mies vaihtuu herkästi, hän sanoi helmikuussa. Ja oikeassa oli. Niin hyvä valmentaja kuin Dettmann suomalaisen ja jopa kansainvälisen mittapuun mukaan onkin, Besiktasissa häntä katsottiin vain viiden ottelun ja noin puolen vuoden verran.
Poikien kanssa asiaa lyhyesti pohdimme ja tulimme siihen tulokseen, että näistä potkuista voi olla Suomelle hyötyä, kun Dettmannilla jää aikaa maajoukkueen kuvioiden hiomiseen enemmän.
***
Perussuomalaisten kolmannen varapuheenjohtajan potkut puolueesta oli meille jo vaikeampi pala, ei nieltäväksi, mutta ymmärrettäväksi. Puoluejohdon mukaan kyseinen nuorimies, siis Sebastian Tynkkynen, oli muun muassa syyllistynyt vakavaan rikokseen, minkä vuoksi puoluehallitus päätti antaa Tynkkyselle monoa puolueesta.
Asia ei tietenkään meille kuulu, mutta sitä me ihmettelimme, mikä on tuo vakava rikos, johon puoluesihteeri ja kumppanit viittaavat. Tiettävästi kukaan ei kuitenkaan ole rikosilmoitusta varapuheenjohtajan tekemisistä tehnyt. Kun vielä koko erottamispäätöksen laillisuutta ovat muutamat lainoppineet epäilleet, Tynkkysen asiaa puitaneen jos ei oikeudessa niin ainakin julkisuudessa pitkään.
Tosin Niemisen mielestä asian on pläkkiselvä, Tynkkynen on syyllistynyt rikokseen ja ansaitsee rangaistuksen. Hän on asettunut julkisuudessa toistuvasti ja näkyvästi puheenjohtaja Soinia vastaan, ja se jos mikä on perussuomalaisten puolueessa majesteettirikos.
***
Viikon kolmannet potkut osuivat Outokummun toimitusjohtaja Mika Seitovirran kohdalle. Niistäkin potkuista on julkisuudessa puhuttu, Seitovirta kun sai ”myötäjäisiksi” mukaansa noin puolitoista miljoonaa euroa eli noin kahden vuoden palkan.
Moni tavallinen tallaaja – työmaan porukka mukaan lukien – on pitänyt erorahaa kohtuuttomana, jopa hävyttömänä ottaen huomioon, että herra kykeni reilussa neljässä vuodessa hävittämään teräsyhtiön pörssiarvosta miltei 90 prosenttia.
Toisaalta sopimus on sopimus, mutta sitä me ihmettelimme, miten noin antelias eroraha kannustaa saajansa työnhakuun. Tällä argumentilla nimittäin moni perustelee tarvetta leikata ansiosidonnaista työttömyysturvaa, mutta tässäkin asiassa herroja taidetaan käsitellä ja ymmärtää eri tavalla kuin rahvasta.
***
Nieminen oli loppuviikosta poikkeuksellisen hiljainen. Syykin selvisi, kun sitä ryhdyimme joukolla kaivelemaan. Niemisen siskonflikka ja kummityttö oli hänkin saanut potkut. Ja kun nuoren maisterin työhistoria oli pätkätöiden ja erimittaisten työttömyysjaksojen runtelema, edessä oli työttömän arkea 32,80 euron peruspäivärahalla.
Totesimme, että tasan eivät käy onnen lahjat tässäkään. Siinä meillä oli kaksi työpaikkansa menettänyttä, koulutettua ihmistä, toiselle 750 euroa kuussa elämiseen ja työnhakuun, toiselle yli 60 tuhatta euroa.
Niin, sellainen on hyvän koulutuksen, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon Suomi vuonna 2015.
