Insinööri-lehti

Hei, meitä holhotaan!

Työmaan kahvitunneilla miehiä on askarruttanut holhous- ja rajoittamisministeriössä (HRM) virinnyt ajatus ryhtyä rajoittamaan keskioluen myyntiä. Ministeriön setien ja tätien työkalupakkiin kuuluu myös juoman lantraaminen miedommaksi.

Ilmeisen hyvistä tarkoitusperistä huolimatta työmiehet eivät lämmenneet ministeriön ehdotukselle. Toimenpiteiden arveltiin jäävän suutariksi etenkin, kun ministeriön virkamies meni televisiossa epäsuorasti epäilemään, kuinka paljon vähittäismyynnin rajoittaminen vähentäisi suomalaista vuosittaista alkoholinkulutusta.

Työmaan kaukaa viisas raati tuli siihen tulokseen, että jos holhotaan, holhotaan kunnolla. Ministeriö voisi muutaman tunnin kieltonäpertelyn sijaan esittää keskioluen vähittäismyynnin sallimista vain maanantaisin kahden tunnin ajan kahdeksasta kymmeneen. Johan loppuisi iänikuinen kaljan kanssa läträäminen.

* * *

Olisi mielenkiintoista tietää, onko vuosikymmenten aikana tapahtuneella alkoholin vähittäismyynnin rajoitusten purkamisella ja Alkon myyntipisteiden lisäämisellä ollut vähentävää vaikutusta esimerkiksi luvattomaan alkoholin myyntiin.

Jos on, vähittäismyynnin rajoittaminen yhdistettynä kovilla kierroksilla käyvään Viron viinarallin voi olla vaarallinen yhdistelmä.

Kysyntä luo aina tarjontaa, loppui R-kioskin keskioluen myynti perjantai-illalla sitten kuudelta tai yhdeksältä.

* * *

Holhoamismentaliteetin lisääntymistä on havaittavissa urheilumaailmassakin. Olympiakomitean puheenjohtaja Risto Nieminen pisti suomalaisurheilijoita ruotuun ilmoittamalla, että kyntensä sateenkaaren väreillä maalaavien urheilijoiden kisaurakka voi jäädä lyhyeksi.

Kansainvälisen olympialiikkeen säännöt kieltävät urheilijoiden poliittiset kannanotot ja sateenkaari on seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ajavien tunnus. Näin ollen liian värikkäät kynnet voidaan tulkita poliittiseksi kannanotoksi, joka sääntöjen mukaan johtaa kilpailusta pois sulkemiseen.

Urheilutoimittajilta tihkuneiden tietojen mukaan KOK onkin perustamassa Kansainvälistä Kynsilakkojen ja Manikyristien Kynsitarkastustoimistoa valvomaan urheilijoiden värien käyttöä.

* * *

Sievänen ei ryhdy arvioimaan, loukkaako olympialiikkeen sääntöjen pilkuntarkka tulkitseminen esimerkiksi urheilijoiden sananvapautta. Valtaosa urheilijoista lienee kisoissa kuitenkin urheilemassa, ei ottamassa kantaa politiikkaan.

Pakko on kuitenkin todeta, että Kansainvälinen olympiakomitea on kuin kettu kanatarhassa heristäessään sormea urheilijoiden mielenilmauksille. KOK:n henkilövalinnat ja kisakaupunkien valinta ovat politiikkaa, valtioiden päämiehet käyttävät kisoja vahvistaakseen omaa sisä- ja ulkopoliittista asemaansa ja niin edelleen.

2000-luvun olympiakisat ovat ajautuneet kauas kisojen alkuperäisistä ylevistä tarkoitusperistä bisnekseksi, johon muutaman urheilijan kynsien lakkaaminen tarkoitushakuisesti sopii siinä missä sponsorien pilkuntarkat säännötkin.