Valtaosa insinöörikuntaa koskettavista työehtosopimuksista on nyt sovittu. Monessa työpaikassa on käyty paikallisia neuvotteluja sopimuksen mukaisesta palkkaratkaisusta, niin myös meillä. Suurin osa näistä paikallisista palkkakeskusteluista on päätynyt perälautaan. Toisin sanoen palkoista ja niiden jakamisesta ei ole päästy paikalliseen sopimukseen, kuten kävi myös meillä.
Tämän TES-kierroksen pihvi tuntui olevan työmarkkinajärjestelmän uudistaminen. Näin jälkeenpäin on helppo todeta, että aitoa tahtotilaa sopia ei löytynyt. Mielestäni tässä pelattiin vain aikaa ja kiistatta on nähtävissä, että työnantajapuoli odotti lainsäädäntöä vientivetoisesta palkkamallista ennen kuin yhtään liikettä poteroista poispäin oli havaittavissa. Käyty kierros osaltaan osoittaa, että nyt haettiin isoja muutoksia sopimusjärjestelmään, mikä todellisuudessa tapahtuikin.
Olemme työpaikoilla vähintään kiinnostuneita siitä, että palkankorotusten tulisi korreloida yhteiskunnan inflaatiota ja turvata ostovoiman kehittymistä, vähintään sen pysymistä ennallaan.
Tästä syystä pidämme kaikille jaettavaa yleiskorotusta tärkeänä. Käyty kierros osoitti selkeästi, että tämä ajattelutapamme on täysin kerettiläistä työmarkkinoilla, ainakin EK:n mielestä.
TES-kierros toi uuden käsitteen sopimuksiin: yksilötakuun.
Yleiskorotuksesta on muodostunut kirosana, jota vastaan kapinoidaan kaikkialla. Kuvittelemme, että palkankorotus on seurausta hyvin tehdystä työstä ja parhaimmillaan korvaus edellisen vuoden loistavasta suoriutumisesta.
Tässä olemme todella väärässä. TES-kierroksesta on pääteltävistä, että palkankorotusta halutaan ohjata sinne, missä on liiketoiminnan suurimmat odotusarvot.
Tämä on täysin vastakkainen tavoite kuin palkansaajilla. Sen sijaan, että kategorisesti jakaisimme palkankorotuksia kaikille, työnantaja haluaa jakaa palkankorotukset suoriutujille, joilta odotetaan lisäarvon kasvua tulevaisuudessa. Kyse on puhtaasti sijoitetun pääoman kasvuodotuksesta.
TES-kierroksen sopiminen toi uuden käsitteen sopimuksiin: yksilötakuun. Edunvalvonnallisesti olemme uuden asian äärellä. Nähtäväksi jää, kuinka sopeudumme tähän muutokseen ja onko työnantajalla tahtoa löytää yhteistä ratkaisua.
Käyty TES-kierros kaikkine kiemuroineen on muuttanut järjestelmäämme, kenties pysyvästi. Hyvä kysymys kuuluu, oliko tämä kierros finaali yleiskorotukselle vai uuden alku.
Lasse Laurikainen
Kirjoittaja on teknologiayhtiö Nokian ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilö Espoossa.
