Yt-neuvottelut olivat syksyn tuttu puheenaihe

Tämänvuotinen syyskiertue päättyi Helsinkiin. Reilu 50 insinööriä ja muuta tekniikan alan ammattilaista oli kerääntynyt lokakuiseen pääkaupunkiin kuulemaan liiton ajankohtaisia asioita.

Puheenjohtaja Pertti Porokari kertoi kiertueiden tavoitteesta: tavata UIL:n jäseniä ympäri maata. Syyskiertue kaarsi Suomen halki nyt kolmatta kertaa.

Koko vuoden aikana yt-neuvottelujen alkamiset eri yrityksissä ovat olleet lähes viikoittaisia uutisaiheita. Porokarin mukaan yt-neuvottelut ovat olleet monessa yrityksessä liioiteltuja ja yritysten perusteet irtisanoa kyseenalaisia.

– Suomessa työsuhdeturva on heikompi kuin monessa Keski-Euroopan maassa, Porokari huomautti.

Esimerkiksi Saksassa työsuhdeturva on paremmalla tolalla kuin Suomessa: siellä irtisanomiset vaativat huomattavasti enemmän perusteluja. Yritykset pääsevät eroon suomalaisesta henkilöstöstä eroon halvalla ja helposti, kun ne tavoittelevat maksimaalisia voittoja.

Työsuojeluvaltuutetulla iso rooli

Porokarin mukaan suomalainen työlainsäädäntö on hyvää, mutta ongelmana on sen jatkuva rikkominen. Esimerkiksi työaikalakia ei noudateta kunnolla.

Yleisössä istuva työsuojeluviranomainen osallistui keskusteluun omien kokemustensa kautta. Työsuojeluvaltuutettu saattaa soittaa viranomaisille, kertoa epäkohdista ja pyytää käymään. Kun viranomainen tapaa kasvokkain sekä työnantajan edustajan että työsuojeluvaltuutetun, niin hän ei enää uskallakaan toistaa kertomustaan.

Työsuojeluinsinööri Pirjo Kivistö Etelä-Suomen aluehallintovirastosta sanoi, että viranomaisten on usein suojeltava ihmisiä heidän omalta ahneudeltaan.

– Kannattaako meidän tehdä työnantajalle ylimääräistä työtä, josta ei saa edes palkkaa? Työaikakirjanpidosta on pidettävä viime kädessä itse huolta, Kivistö painotti.

Porokari muistutti, että työsuojeluvaltuutetulla on irtisanomissuoja, jotta hän voi nostaa esiin vaikeitakin tapauksia.

Ylitöistä saatava asianmukaiset korvaukset

Työajoista oli luontevaa siirtyä ylitöihin. Puheenjohtaja kysyi, kuinka moni saa ylityökorvauksia. Aika moni käsi nousi ylös. Korvausmalleja oli monia, myös sellaisia, jotka eivät ole suomalaisen lainsäädännön mukaisia.

– Työnantaja odottaa, että määrätyt työt tehdään. Saan noin kerran vuodessa ylityökorvauksia, muut tunnit on laitettava liukumiin, asiantuntija Petri Simola kertoi.

Hänen työpaikallaan on käyty lähiaikoina parit yt-neuvottelut. Ne ovat saaneet osan työntekijöistä ahkeroimaan pidempiä päiviä.

Ilta päättyi alueasiamies Minna Anttosen esittelyyn liiton palveluista. Apua tarvitaan esimerkiksi luottamusmiesvaalien järjestämiseen ja asiamies tulee mielellään vierailemaan työpaikoilla eri ajankohtaisten asioiden tiimoilta.

Asiapitoisen ohjelman jälkeen tarjolla oli iltapalaa ja mukavaa seuraa. Tilaisuuden antia puitiin niin tuttujen kuin vieraiden kanssa.