Yritysyhdistysseminaarissa ruodittiin harmaata taloutta

Harmaa talous ja talousrikollisuus aiheuttavat usean miljardin euron veromenetykset vuodessa. Ylempiä toimihenkilöitä lähellä oleva harmaan talouden alue ovat korvauksetta tehdyt ylityöt eli harmaat ylityöt.

– Harmaat ylityöt ovat osa harmaata taloutta siinä missä muukin venkoilu, joka liittyy verojen maksamiseen ja ihmisten oikeuksien laiminlyöntiin, kiteytti TEKin yksikönjohtaja Joel Salminen Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n yritysyhdistysseminaarissa 9.11.

Koska aikataulut ovat tiukkoja ja työtä on paljon, syntyy helposti tilanne, että niistä ei selviä normaalin työajan puitteissa. YTN:n liitoilta kerättyjen tietojen mukaan vuonna 2011 ylempien toimihenkilöiden todellinen viikoittainen työaika vaihteli asemasta riippuen 39,7–44,9 tunnin välillä, kun työsopimusten mukaan viikoittainen työaika on yleensä 37,5 tuntia. 84 prosenttia ylemmistä toimihenkilöistä ilmoitti tekevänsä ylitöitä.

– Se miten ylitöistä korvattiin vaihteli paljon. Vain 25 prosenttia ilmoitti, että ylityöt korvattiin rahana tai vapaana työaikalain mukaisesti korotettujen prosenttien mukaan. Yleinen tapa oli korvata tunti tunnista, kertoo YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari.

Lisäksi ongelmana on työasioissa tapahtuva vapaa-ajalla matkustaminen ja etätyö.

– Tilastojen mukaan vain puolet saa korvausta työtehtävien vuoksi vapaa-ajalla tapahtuvasta matkustamisesta. On yllättävää, että tulos on näinkin huono, Porokari ihmettelee.

Epärehellisiä yrityksiä vastaan

Harmaat ylityöt aiheuttavat tuntuvia tulo- ja veromenetyksiä. Salmisen mukaan työntekijä saattaa kärsiä työelämänsä aikana yli 200 000 euron ansiotulomenetykset, jos hän tekee uransa aikana ylitöitä korvauksettomasti keskimäärin kolme tuntia viikossa. Ansiotulomenetykset vaikuttavat myös sosiaali- ja eläke-etuihin. Yhteiskunnan veromenetykset kohoavat vuodessa jopa yli sadan miljoonan euron.

– Uhkana on myös, että työntekijä palaa loppuun, Salminen huomauttaa.

Työtuntikirjanpidon ja asianmukaiset korvaukset laiminlyövät yritykset saavat perusteetonta kilpailuetua. Näin ollen rehelliset yritykset kärsivät.

– Toimimme epärehellisiä yrityksiä vastaan eli olemme yrittäjien puolella, Salminen korostaa.

Paras lääke harmaita ylitöitä vastaan on tehokas työaikakirjanpito ja -seuranta.

– Vuonna 2010 46 prosenttia ylemmistä toimihenkilöistä ilmoitti, että työajasta ei ole mitään kirjanpitoa, kun taas 35 prosenttia ilmoitti, että kaikki kirjataan, Salminen vertaa.

Järjestöjen kanneoikeutta pohditaan

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunta on yksi hallituksen kärkihankkeista. Vuositasolla lisäresursseja harmaan talouden vastaiseen taisteluun on annettu yhteensä 20 miljoonaa euroa.

Iltapäivän aikana vanhempi hallitussihteeri Jan Hjelt työ- ja elinkeinoministeriöstä esitteli ministeriönsä toimia ilmiön torjunnassa. Yksi työryhmistä selvittää tilaajavastuulain uudistamistarpeita ja valmistelee tarvittavia lakimuutoksia.

– Yhtenä asiana on selvitetään järjestöjen kanneoikeuden mahdollisuutta, Hjelt sanoo.

MYT vuoden yritysyhdistys

Kaksipäiväisen seminaarin ensimmäinen päivä huipentui vuoden yritysyhdistyksen valintaan. YTN vuoden yritysyhdistys on tänä vuonna Metson Ylemmät Toimihenkilöt MYT, jossa on tällä hetkellä noin 1 150 jäsentä.

Palkinnon ottivat vastaan Vesa Vauhkala ja Rauno Minkkinen.

– Menestyksen salaisuus on, että olemme puhaltaneet yhteen hiileen. Meillä on laaja aktiivijoukko. Mitä laajempi joukko on tietoinen asioista, sitä vahvempia me myös olemme. Luottamusmiehellä pitää olla vahva tukiverkko, Vauhkala summaa.

Lue lisää vuoden yritysyhdistyksen valinnasta www.uil.fi