Jani-Petri Semi ja Eero Heiskanen olivat vastassa kansanedustaja Pauli Kiurua.
Pertti Porokari ojensi kultaisen ansiomerkin Juho Hirvolle.
Valkeaskosken Koskenpoikien nuorten aerobic-esitys oli huikea.
Juhlaan osallistui noin sata vierasta.
Insinööri-lehti

Valkeakosken insinöörit juhlivat rennosti

Valkeakosken Insinöörit ry:n lauantainen 70-vuotisjuhla oli yhdistyksen nykyisten aktiivien näköinen juhla; asialliset hommat suoritetaan, muuten ollaan kuin Ellun kanat.

Tietotien lukiossa pidetyn juhlan avannut Valkeakosken Insinöörien nykyinen puheenjohtaja Jani-Petri Semi kiteytti avaussanoissaan osuvasti yhdistyksen seitsemän vuosikymmenen toiminnan ytimen.

– Olemme hyvin paikallinen yhdistys, vaikutamme pääosin paikallisesti, myös toiminta on pääosin paikallista, mutta Insinööriliiton kautta vaikutamme myös valtakunnalliseen edunvalvontaan, hän sanoi.

Juhlan kuluessa paljastui, että yhdistyksen nykyinen johto uskaltaa laittaa itsensä likoon vaivojaan säästämättä. Valkeakoski on tunnettu kilpa-aerobicin harrastajistaan, joten yhdistyksen hallitus oli juhlavuoden kunniaksi päättänyt harjoitella korkeatasoisen aerobic-esityksen Valkeakosken Koskenpoikien kilparyhmän kanssa.

Harjoituksen tulosta ei sentään juhlassa nähty livenä, mainio videoesitys miesten harjoittelusta kylläkin. Video osoitti, että yhdistyksen hallitus osaa myös tehdä oikeita päätöksiä: juhlassa aerobicin esittäminen jätettiin suosiolla paikallisen seuran huippu-urheilijoiden huoleksi.

Insinööriosaaminen huippuluokkaa

Juhlapuheen pitänyt Valkeakosken oma kansanedustaja Pauli Kiuru muistutti suomalaisen insinöörikoulutuksen ja -osaamisen olevan huippuluokkaa.

– Nykyinen hyvinvointimme ei olisi mahdollista ilman insinöörejä, hän sanoi ja palautti noin satapäisen juhlayleisön mieleen insinöörien panoksen muun muassa sodanjälkeisen Suomen jälleenrakennuksessa ja Nokian menestystarinan luomisessa.

Kiuru oli huolissaan myynnin unohtamisesta, kun Suomi pyrkii menestymään alati kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa. Hänen mukaansa globaalit lainalaisuudet ajavat taantuvat alat vääjäämättä vaikeuksiin.

– Yhteiskunta ei pelastu veroja korottamalla, vaan työtä tekemällä, Kiuru totesi.

Hän painotti korkean osaamisen merkitystä. Koulutuksessa Suomi ei kuitenkaan voi menestyä määrällä, vaan laadulla.

– Suomi kouluttaa vuosittain tuhansia insinöörejä, Intia miljoonia, Kiuru kiteytti.

Vanhassa vara parempi

Insinööriliiton tervehdyksen juhlivalle yhdistykselle toi puheenjohtaja Pertti Porokari. Hän muisteli puheessaan paikkakunnalla pitkään vaikuttaneen Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n legendaarista toimitusjohtajaa, vuorineuvos Juuso Waldenia.

Porokarin mukaan valtakunnan viimeinen patruuna oli urheilun lisäksi kiinnostunut työntekijöiden hyvinvoinnista, mitä hän myös edisti.

– Sanotaan, että aika kultaa muistot. Varmaan näin on, mutta ehkä meillä olisi jotain opittavaa näistä ajoista. Ansiotaso on toki parantunut huimasti, mutta mitä on tapahtunut henkilöstön laajemmalle hyvinvoinnille ja turvallisuudelle?

– Kiinnostaako globaalissa maailmassa yritysten omistajia työntekijöiden hyvinvointi enää pätkääkään vai onko heistä tullut pelkkiä koneen osia, joiden kohtalon ratkaisee niiden hinta kvartaalitalouden kolmen kuukauden heilahtelujen mukaan, hän kyseli.

Juhlassa jaettiin Insinööriliiton ansiomerkit yhdeksälle ansioituneelle Valkeakosken Insinöörit ry:n jäsenelle. Liiton kultaisen ansiomerkin saivat Juho Hirvo ja Jani-Petri Semi.

Teksti ja kuvat: Jari Rauhamäki, Insinööriliitto