Pyhäsalmella sijaitsevaa sinkki- ja kuparikaivosta kutsutaan usein Suomen kaikkien kaivosten äidiksi. Avoluohoksesta vuonna 1962 alkanut kaivuu eteni Euroopan kaivoksista syvimmälle 1 445 metriin ja materiaa käsiteltiin kaikkiaan 63 miljoonaa tonnia.
Viimeinen kivi nostettiin ja äiti pääsi ansaitulle eläkkeelle syyskuussa 2022, mutta elämä Pyhäjärvellä jatkuu.
Mineraalien ehtyminen ei tullut yllätyksenä, joten uutta käyttöä on saatu suunnitella pitkään. Moni muistaa Laguna-hankkeet, joissa syvällä pohjoispohjalaisessa maaperässä olisi kuulosteltu Sveitsin Cernistä lähetettyjä hiukkasia. Politiikka vei tämän fysiikan huippututkimuksen Amerikkaan, ja 2010-luvun lopulta lähtien on Callioksi nimetylle alueelle kehitetty useita mielenkiintoisia käyttötarkoituksia.
Malmi kulkee
Kaivoksen pääoperaattori Pyhäsalmi Mine ei ole lopettanut. Rikastamolla käsitellään nyt rikastushiekka-alueelle varastoitua pyriittipitoista rikastushiekkaa, josta rikastetaan myyntikelpoinen pyriittirikaste. Prosessia esittelee insinööri Olli-Pekka Majava.
– Tulin Pyhäsalmelle töihin prosessinhoitajaksi 2010. Opiskelin työn ohessa insinööriksi Kokkolassa ja ura on vienyt työnjohtotehtävien kautta käyttöinsinööriksi, hän kertoo.
Aikasempina vuosina pyriittituotannossa on ollut lyhyitä katkoksia, jolloin sitä ei rikastettu vaan varastoitiin rikastushiekka-alueelle.
– Tästä pyriitti lähtee Siilinjärvelle Yaran ainesosaksi rikkihappotuotantoon.
Pyhäsalmi Minen tehtävänä on vielä toistaiseksi huolehtia myös maanalaisesta kaivoksesta.
– Siellä tehdään lopettamistöitä. Mikäli kaivos jätettäisiin ilman huomiota se täyttyisi reilussa kymmenessä vuodessa vedellä. Koko ajan pitää huolehtia pumppaamisesta, Majava kertoo.
Kysymykseen siitä millainen kustannus vedenesto on hän vastaa lyhyesti: ”Kallista.”
Villeimmät ideat putosivat
Callion insinöörien ja geologien propelihattu on ollut korkealla, kun kaivoksen uusia käyttötarkoituksia on mietitty. Vedenehkäisyn kalleus on pudottanut pois ideoista villeimmät, kuten sienien ja kasvien kasvattamisen alhaalla, jossa lämpötila nousisi ilman jäähdytystä kymmeniin asteisiin.
Järkevältä käytöltä kuulostaa maailman parhaan testikaivoksen ja teknologiatestaamisen koulutuskeskuksen toteuttaminen. Monet firmat tarvitsevat testipaikaksi olosuhteista kovimpia, mitkä onnistuvat satoja metrejä maanpinnan alapuolella.
Oulun yliopiston Kerttu Saalasti -instituutin alla toimii Calliolab, joka on tehnyt kymmeniä tutkimushankkeita näissä ainutlaatuisissa olosuhteissa. Kaivosalueelle, tosin maanpinnalle, on tulossa myös Callio Solar Park, 30 hehtaarin aurinkovoimalapuisto.
Kaivosten äidin toimeliaita eläkepäiviä parhaiten takaisi vielä rahoitusta vailla oleva Energiavarastohanke. EPV Energian Pumppuvoimalaitos olisi 125 miljoonan euron investointi, joka sinällään ei tuottaisi yhtään lisäenergiaa.
Ideana on viedä vettä maanpinnan yläaltaasta kaivoksen pohjan viereen rakennettavaan ala-altaaseen. Vesi pumpataan ylös, kun energia on halpaa, ja lasketaan alas kulutushuipuissa. 90 prosenttia prosenttia maailman energiavarastoinnista perustuu tähän säätövoimatekniikkaan, mutta ensi kertaa voimalaitos sijoitettaisiin vanhaan kaivokseen.
Vuorimiesten puheissa Laguna on jäänyt kaivosten äidin kummituslapseksi. Pumppuvoimalaitos ja muut ideat, joista kaikista ei ole vielä kuultukaan toivottavasti jatkavat Pyhäsalmen hienoa teollista tarinaa uusille vuosikymmenille.
Teksti ja kuvat: Mikko Sormunen
Klo 13.34 korjattu kuvausta rikastusprosessista.
