Työryhmän jäsenet tunnisti punaisista Lapin amk -tuubihuiveista.
IOL:n hallituksen edustajat Joni Parkkila, Elina Kuivinen ja Miikka Rosten.
Matkan varrella näkyi myös poroja.
Viimeinen nousu siintää edessä.
Päämäärä saavutettu! InssiCooperin osallistujat poseeraavat Ukko-Luoston huipulla.
Insinööri-lehti

InssiCooperin suosio jatkaa kasvamistaan

Insinööriopiskelijoiden organisoima InssiCooper-vaellustapahtuma järjestettiin tänä vuonna jo viidettä kertaa. Tapahtuma houkutteli osallistujia paikkakunnasta ja alasta riippumatta ympäri Suomea ja keräsi heidät noin 32 kilometrin vaellukselle Pyhä-Luoston kansallispuiston upeisiin maisemiin.

Vaelluksen aikana oli tarkoitus suorittaa kilpailumielessä joukkueittain rasteja, jotka testasivat sekä osallistujien luonto- että liittotietämystä. Eniten pisteitä kerännyt joukkue palkittiin vaelluksen jälkeen järjestettävän iltatapahtuman yhteydessä.

Omaa tahtia liikkeellä

Osallistujia oli tänä vuonna ennätysmäärä, joten ensimmäisillä rasteilla jonoa oli ruuhkaksi asti. Kun etäisyydet alkoivat kasvaa, myös vaeltajat löysivät itselleen sopivan tahdin ja jokainen sai kulkea reitin omalla vauhdillaan.

– Osallistujia oli työryhmän lisäksi noin 90. Ison joukon paimentaminen ei ollut kovinkaan vaikeaa, sillä osallistujamäärä oli huomioitu myös työryhmän koossa, kertoo työryhmän jäsen Joni Pääkkö.

Oululaiselle Pääkölle vaellus oli järjestyksessään kolmas. Hänen tehtävänään oli vaeltaa joukon mukana, pitää rasteja sekä huolehtia siitä, ettei kukaan eksyisi matkan varrella.

– Omasta mielestäni kaikki meni hyvin. Hoidin oman osuuteni parhaalla mahdollisella tavalla eikä kukaan harhaillut pois polulta.

Ensikertalaiset ihastuivat

Matti Räsänen ja Miika Saastamoinen ajoivat Rovaniemelle pienellä porukalla Kajaanista. Kumpikaan ei ollut aikaisemmin osallistunut tapahtumaan.

– Kuulin InssiCooperista vanhemmilta insinööriopiskelijoilta ja päätin osallistua, koska tapahtuma vaikutti kokemuksena mielenkiintoiselta. Vaeltaminen itsessään tuntui suhteellisen helpolta oikeilla varusteilla, mutta maasto oli kuitenkin melko haastavaa, kertoo kone- ja tuotantotekniikkaa opiskeleva Räsänen.

Tietotekniikkaa opiskelevan Saastamoisen mielestä parasta oli ehdottomasti henkeäsalpaavat maisemat kaikesta fyysisestä särystä huolimatta. Oli mahtavaa myös tavata muualla Suomessa asuvia ystäviä rennoissa merkeissä.

Räsänen ja Saastamoinen ovat yhtä mieltä siitä, että kenkien ottaminen pois ja saunan lauteille asettuminen pitkän vaelluksen jälkeen tuntui mahtavalta.

Molemmat aikovat ehdottomasti osallistua tapahtumaan myös ensi vuonna.

Myönteistä palautetta

InssiCooperin projektipäällikkö Ilkka Raution mielestä tapahtuma onnistui kokonaisuudessaan hyvin eikä matkan aikana sattunut ennakoimattomia haavereita.

Evakuointipaikat oli suunniteltu etukäteen keskeytyksien varalta.

– Viimevuotiseen reittiin oli tehty muutamia muutoksia, koska halusimme saada hieman vaihtelevuutta. Saamamme palaute on ollut kannustavaa, joten tiedämme, että olemme tehneet asioita oikealla tavalla. Tämä kannustaa kehittämään tapahtumaa entisestään.

 

Teksti: Elina Kuivinen, IOL:n viestintävastaava
Kuvat: Elina Kuivinen ja Ilkka Rautio