Marraskuussa vuonna 1961 perustettiin sen edeltäjä Valtion Insinöörien Liitto VIL ry. Yhdistys alkoi toimia JIL:n kokoonpanossa ja nimellä vuoden 1996 alusta.
Juhlapaikalla Helsingin keskustassa oli noin 25 henkeä: kokoomajärjestö JIL:n jäsenyhdistysten puheenjohtajia, hallituksen jäseniä ja kutsuvieraita.
– Julkisen sektorin toimijat pitävät huolta yhteiskunnan infrasta ja rakenteista, jotta liike-elämällä, yksityissektorilla ja meillä kaikilla on hyvä elää ja toimia yhteiskunnassa, sanoi JIL:n puheenjohtaja Aki Pöyry tervetulopuheessaan.
– Julkinen sektori on Insinööriliitolle kokoaan suurempi ja tärkeämpi, hän jatkoi siteeraten Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Saloa.
Salo kertoi liiton tervehdyksessä, että häntä on aina viehättänyt JIL:n toimintatapa, jolla järjestö hoitaa oman jäsenkuntansa edunvalvontaa.
– Juhlayleisön joukossa on lukuisia henkilöitä, jotka ovat vuosikymmenten varrella heiluttaneet näkyvästi työmarkkinaedunvalvonnan lippua.
Salon mielestä toiminnasta pitäisi muidenkin ottaa mallia.
JIL:n brandi on vahva
Juhlapuheen piti JIL:n edellinen puheenjohtaja Stig Landén. Hän kertoi liiton historiasta ja esitteli tilaisuudessa julkaistun juhlajulkaisun. Historiikki käsittelee pääosin viimeisintä vuosikymmentä. Landén on itse toimittanut ja taittanut julkaisun.
– Lukijat antavat kirjalle elämä, Landén lähetti teoksensa maailmalle.
JIL:n varapuheenjohtaja Arto Tevajärvi pohti juhlissa liiton tulevaisuutta.
– JIL:ssä on tehtävä rakenneuudistus, sillä niin moni kahdeksasta jäsenyhdistyksestä on jo henkitoreissaan, hän arvioi.
– Uudenlaista järjestäytymistä tarvitaan, sillä muuten osalle yhdistyksistä vastuunkanto käy liian raskaaksi.
Juhlissa palkittiin aktiiveja
Juhlissa julkistettiin kunniapuheenjohtajaksi kutsuttu Stig Landén sekä kunniajäseniksi kutsutut Juhani Kaukosuo, Aki Pöyry ja Ari Rautakorpi. Kaukosuolle luovutettiin JIL:n esittämä kunniamerkki.
Juhliva liitto palkitsi pitkäaikaisen yhteistyökumppanin, Insinööriliiton työ- ja virkaehtoasiantuntija Juha Särkän.
Teksti ja kuvat: Kirsi Tamminen
