Kirjoituskilpailun isä on yhdistyksen sihteeri ja pitkäaikainen aktiivi Hannu Kumpulainen. Perinteisen järjestöhistoriikin kirjoittaminen oli pitkään tapetilla, mutta ajan kuluessa se korvaantui jäsenille suunnatulla kirjoituskilpailulla.
– Sampsa Kaatajan kirjoittama erinomainen Insinööriliiton 100-vuotishistoria oli tälle ajatukselle ikään kuin viimeinen niitti. Mietimme, kannattaako sen perään ryhtyä kirjoittamaan jäsenjärjestön historiikkia, jonka anti jäisi joka tapauksessa vähäiseksi, Kumpulainen sanoo.
Hyviä tarinoita jälkipolville
Historiikin sijaan Kumpulainen ja yhdistyksen tiedottaja Seija Koskenmäki alkoivat ideoida jäsenille avointa kirjoituskilpailua, tarinoita Hämeen insinööreistä. Kumpulaisen mukaan ajatus on saada jälkipolville talteen mahdollisimman paljon muistijälkeä etenkin vanhemman polven jäsenkunnalta.
– Jos emme tee mitään, nämä tarinat jäävät unholaan ikuisiksi ajoiksi. Ja kuten hyvin tiedämme, meillä vanhemmilla tarinat ovat paljon värikkäämpiä kuin nuorella polvella, hän myhäilee.
Kirjoituskilpailussa tyyli on vapaa. Kirjoitus voi olla kertomus, pakina tai vaikka runo. Myös näkökulma on kirjoittajan valittavissa. Kilpailuun kelpaa humoristinen tai vakavampi kirjoitus.
– Tarkemmat ohjeet kirjoituskilpailusta tulevat myöhemmin Hämeenlinnan Insinöörien verkkosivuille. Kyniä voi jo nyt alkaa teroittaa, vaikka aikaa on yllin kyllin. Takaraja kirjoitusten jättämiselle on vuoden 2021 elokuun loppu, yhdistyksen puheenjohtaja Ari Viiala sanoo.
Palkinnot jaetaan vuosijuhlassa
Kumpulainen ja Viiala toivovat, että kirjoituskilpailun anti rikkoisi perinteistä kuvaa insinööreistä.
– Kun tyylilaji on vapaa, toivon, että insinöörikunnan koko kirjo tulee esiin, Kumpulainen sanoo.
Kilpailun parhaille on luvassa stipendejä kirjoitusharrastuksen tukemiseen. Voittaja saa 500 euron stipendin, joka jaetaan yhdistyksen 75-vuotisjuhlassa 6. marraskuuta 2021.
– Kilpailuun lähetetyt tarinat julkaistaan yhdistyksen verkkosivuilla. Syyskuussa 2021 kilpailun raati eli yhdistyksemme jäsenet pääsevät äänestämään omien kriteeriensä mukaan parasta tarinaa, Kumpulainen sanoo.
Hämeenlinnalaisen ravintolan lounaspöydässä kysyn, kuinka paljon Kumpulainen ja Viiala kirjoituksia odottavat. Paikalla olevan sekä optimisti ja pessimisti, sen verran etäällä veikkaukset ovat toisistaan.
– Paljon on kiinni siitä, kuinka innokkaasti yhdistyksen vanhat parrat innostuvat kirjoittamaan. Totta kai toivomme, että kilpailu saa heti alkuun tuulta purjeisiinsa, Kumpulainen sanoo.
Teksti ja kuva: Jari Rauhamäki
