Tamperelainen ohjelmistoyhtiö Codeo ilmoittaa työntekijöidensä palkat julkisesti nettisivuillaan. Työntekijät pitävät sitä reiluna, että kollegat voivat vertailla ansioitaan.
Ohjelmistokehittäjä Mika Ahonen vaihtoi työpaikkaa Vismasta Codeoon viime vuoden elokuussa. Teknikon koulutuksen saanut Ahonen tekee nyt .net-koodausta muun muassa Digian tilauksesta.
– Suurin syy työpaikan vaihtoon oli kokeilla jotain uutta. Codeon konsepti oli sen verran mielenkiintoinen, että halusin nähdä, miten se toimii käytännössä, hän kertoo.
Konseptilla Ahonen viittaa palkkamalliin ja siihen, että palkat näkyvät kaikille. Työntekijöiden nimet tosin on anonymisoitu julkisen verkon puolella.
– Ei tarvitse ihmetellä, mitä työkaveri tienaa ja miksi, kun sen voi katsoa netistä, Ahonen tiivistää.
Codeo on harvinainen yritys, sillä kuka tahansa voi tarkastella työntekijöiden palkkoja. Palkka-avoimuus nousi tällä viikolla julkisuuteen, kun tasa-arvovaltuutetun selvitys vaati lainsäädännöllisiä keinoja palkkatasa-arvon parantamiseksi.
Palkka perustuu provisioon
Palkkamalli perustuu koodareilla noin 2 000 euron pohjaosuuteen, johon lasketaan päälle provisio ja bonusosuus. Tämän vuoden mediaanipalkaksi tulee tänään päivitetyn arvion mukaan 5 800 euroa kuussa.
Vuosi- tai sairaslomasta tai esimerkiksi isyysvapaasta maksetaan edellisiin tuloihin perustuvan laskentamallin mukaan. Provisiota ei silloin tule, mutta pohjaosuus nousee.
Koodareiden palkkaa voi verrata yhtiön nettisivuilla Tilastokeskuksen lukuihin alan keskipalkoista. Codeolaiset ansaitsevat reippaasti enemmän kuin alan mediaani. He eivät arastele puhua palkastaan.
– Kun siitä saa positiivista palautetta kaveri- tai työpiirissä, se rohkaisee jatkamaan ja olemaan ylpeä siitä, että on tehty päätös palkka-avoimuudesta, toimitusjohtaja ja perustajaosakas Tommi Aho selittää.
Toimitusjohtaja kertoo, että palkka-avoimuus on nostanut yrityksen houkuttelevuutta työnantajana.
– Se on se, millä me pystymme puhuttelemaan kokeneita kavereita, jotka on jo nähneet monenmoista työelämänsä aikana, hän kertoo.
Työntekijät halusivat reiluutta
Reiluus nousi tärkeimmäksi asiaksi, kun työntekijät pohtivat odotuksiaan työnantajalta. Se tarkoittaa Codeolla kahta asiaa: tuloksen jakamista ja läpinäkyvyyttä. Jos liikevoittoprosentti nousee yli kymmenen, loput jaetaan työntekijöille bonuksina. Läpinäkyvyys puolestaan tarkoittaa avoimuutta palkoissa ja omistuksessa.
– Läpinäkyvyyttä tarvitaan, jotta kaikki voivat luottaa firman toimintaan, Aho perustelee.
Codeolla on 15 työntekijää. Kaksi kolmannesta yhtiöstä omistaa sen kaksi perustajaa. Kolmanneksen omistavat muut työntekijät.
Uudet työntekijät saavat yrityksestä promillen osuuden. Se on rahallisesti merkityksetön, mutta sillä saa äänivallan yhtiön kokouksissa. Esimerkiksi henkilöstön palkkamallista päätetään määräenemmistöllä, joten omistusosuuden pienuudesta huolimatta työntekijällä on oikeasti äänivaltaa.
Johtaja vaatii avoimuutta
Codeo julkisti vuosi sitten palkat ja puolen vuoden sisään palkkamallin, työsopimukset, osakassopimukset, tilinpäätökset ja omistuksen. Toimitusjohtaja haluaa, että laki vaatii myös muita yrityksiä julkistamaan avoimesti, kuka ne omistaa ja minne voitot virtaavat.
– Jos miettii esimerkiksi Danske Bankin rahanpesua tai Nordean Panama-papereita, tämä on suurempi asia kuin vain palkkakysymys, Aho painottaa.
Ohjelmistoyhtiö eroaa muista työpaikoista myös työympäristöltään. Yrityksellä ei ole omaa toimistoa, vaan työntekijät työskentelevät asiakkailla, kotona tai toimistoyhteisöissä.
Avoimuudesta näyttää kehittyvän trendi. Suomessa esimerkiksi Gofore ja Vincit ovat lisänneet jonkin verran läpinäkyvyyttään.
Teksti: Janne Luotola, InsinööriliittoKuvat: Codeo