Sampo-Rosenlewissa työhyvinvointihanke limittyy työyhteisön muiden kehittämishankkeiden joukkoon. Viime vuonna käynnistyneet eri hankkeet jatkuvat vielä.
Henkilöstöjohtaja Laura Leppämäen mukaan yrityksessä arvostetaan vanhoja perinteitä, mutta samalla halutaan muuttua, jotta pysytään kilpailussa mukana. Kehittämishankkeiden tavoitteena on ollut rakentaa muun muassa visuaalisen johtamisjärjestelmän toimintamalli ja työn tuottavuuden kehittymiseen liittyvä palkitsemismalli.
Lisäksi yhdessä henkilöstön kanssa on suunniteltu taukopaikkoja uudelleen. Siihen ovat tuoneet omat haasteensa vanhat tehdasrakennukset – vanhimmat rakennukset ovat vuodelta 1903.
Viime vuonna Sampo-Rosenlewissa toteutettiin työhyvinvointikartoitus, jota kautta kehitettävien asioiden joukkoon nousivat muun muassa johtaminen ja kannustaminen.
Kaikissa eri hankkeissa on ollut ulkopuolisia yhteistyökumppaneita, jotka Leppämäen mukaan olivat tarpeellisia.
Toiveena sata yritystä
Porilainen Sampo Rosenlew on yksi 71 yrityksestä, joka on mukana työmarkkinajärjestöjen teknologiateollisuuden työhyvinvointihankkeessa. Hyvä työ – pidempi työura -hankkeen tavoitteena on saada mukaan sata yritystä. Aikaa on vielä, sillä hanke jatkuu noin 1,5 vuotta.
Teknologiateollisuus ry:n apulaisjohtaja Ari Sipilä kannustaa yrityksiä mukaan, vaikka monissa yrityksissä on taloudellisia haasteita. Hänen mielestään työhyvinvointihanke on mitä oivallisin tapa käsitellä muutoksia, joita työpaikalla kohdataan.
Sipilä kiittääkin yrityksiä, jotka ovat lähteneet rohkeasti mukaan.
Tarvetta esimiehen palautteelle
Hyvä työ – pidempi työura -hankkeen talviseminaarissa esiteltiin seuranta-aineistojen perusteella työhyvinvoinnin muutoksia. Seurannassa mukana olevissa yrityksissä olivat merkittävästi parantuneet esimerkiksi luottamus työnantajaan ja oikeudenmukainen kohtelu.
Eniten parantunut työhyvinvoinnin osatekijä oli esimiehen palaute. Sen lähtötaso oli kuitenkin kaikkein alhaisin, joten parannettavaa riittää edelleen.
Yritysten välillä on kuitenkin suuria eroja.
Hyvä työ – pidempi työura -ohjelma on purrut parhaiten alle 35-vuotiaisiin ja yli 54-vuotiaisiin.
Yrityksissä työhyvinvoinnin muutos 22 osatekijän perusteella on vaikuttanut eniten ylempiin toimihenkilöihin, kun heitä verrataan muihin henkilöstöryhmiin. Ylempien toimihenkilöiden kohdalla muutos on myönteinen yli 60 prosentilla, kun kaikkien ryhmien kesken myönteinen muutos koskee kolmannesta seuratuista yrityksistä.
Seminaariyleisössä keskustelua herättivät palautteen antamisen ja vastaanottamisen vaikeus. Myös työhyvinvointitoimien erilaiset vaikutukset eri henkilöstöryhmissä puhututtivat. Seuranta-aineiston perusteella eroja ei pystytty selittämään, mutta työhyvinvoinnin asiantuntijaryhmä lupasi selvittää sitä seuraavassa kyselyssä.
Hyvä työ – pidempi työura -hankkeessa ovat mukana Insinööriliitto, Ylemmät Toimihenkilöt YTN, Metallityöväen liitto, Ammattiliitto Pro ja Teknologiateollisuus ry.
Teksti: Kirsi Tamminen, Insinööriliitto