Vappu vauhdittaa kaupunkien kehityshankkeita

Suomalaiset kaupungit parantavat kilvan liikenneratkaisujaan. Vappu lähestyy, ja suunnitelmat yltyvät yhä hurjemmiksi.

Kaupunkien kilpajuoksu alkoi, kun Turku päätti vuonna 2015 rinnehissin rakentamisesta Linnankadulta Kakolanmäen laelle. Hissi tulee käyttöön ensi vuonna.

Tampere päätti vuonna 2016 rakentaa pikaraitiotien keskustasta Hervantaan ja Taysiin. Valmista tulee ensi vuosikymmenen alkupuolella.

Salo teki vuonna 2017 esiselvityksen Hyperloop-testiradan rakentamisesta. Hyperloop on kehitteillä oleva liikennemuoto, jossa ihmiset kulkevat kapselissa alipaineistettua putkea pitkin liki äänennopeudella.

Muut kaupungit eivät tyydy seuraamaan tiennäyttäjiä perästä vaan paljastavat Insinööri-lehdelle suurisuuntaiset suunnitelmansa.

Kehä I valmistuu

Helsingin kantakaupunkia kiertävä Kehä I rakennetaan tulevaisuudessa valmiiksi, ja siitä tulee nimensä veroinen kehätie. Helsingin eteläpuolella olevalle merialueelle läjitetään kaareva penger, jota pitkin pääkaupungin voi kiertää kokonaan.

– Ratkaisulla helpotetaan Helsingin keskustan läpi meneviä ruuhkia, perustelee Rakennusviraston toimistopäällikkö Erkki Luokkanen.

Merellä kulkeva Kehä I toimii samalla tulvavallina merenpinnan nousun varalta. Penkereelle kaavoitetaan myös luksusasuntoja.

– Pengertä voidaan hyödyntää matkailussa, sillä Helsinki voidaan nähdä mereltä päin maakulkuneuvosta, Luokkanen lisää.

Kaapelihissi Lahteen

Lahti ammentaa vahvuuksiaan historiasta. Vanha satamaradan linjaus matkakeskuksesta urheilukeskuksen kautta Sibeliustalolle otetaan uuteen käyttöön, ja sitä pitkin voi liikkua kevyt automaattikulkuväline. Se voi olla juna tai vaikkapa kaapelihissi.

Suunnitelma on tehty vakavissaan, ja se on osa satama-urheilukeskuksen alueen visio- ja kehittämistyötä.

– Olemme hakeneet tälle ainutlaatuiselle alueelle uusia kehittämisideoita perinteisen virkamiestyön lisäksi muun muassa Lahden ammattikorkeakoulun muotoilijoiden opiskelijoiden voimin, kertoo kaupunkikehitysjohtaja Olli Alho.

Vesitie Kouvolaan

Kouvola kehittää vesitietä. Kouvolan, Heinolan ja Iitin kanssa toteutetaan Kimolan kanava, joka yhdistää Pohjois-Kymenlaakson Päijänteelle ja sitä kautta Vesijärven, Keiteleen ja Kansallisveden vesistöihin.

Matkailukäyttöön tarkoitetusta Kimolan kanavasta tulee pituudeltaan 5,5 kilometriä, ja sen sulutuskorkeus on 12 metriä. Kanava tulee käyttöön aikuisten oikeasti veneilykaudella 2019.

– Kimolan kanava sisältää nähtävyytenä myös veneliikenteelle tarkoitetun kalliotunnelin, lisää Petteri Portaankorva Kouvolan kaupungilta.

Lappeenrannasta vetyä

Lappeenranta keskittyy puhtaaseen energiaan. Kaupunkiin nousee maailman suurin metanointilaitos, joka saa raaka-aineensa vedyn Kemiran Joutsenon tehtaalta ja hiilidioksidin läheiseltä metsäteollisuuden biolaitokselta.

Metanointilaitos tuottaa uusiutuvaa metaania, jota käytetään muun muassa liikennepolttoaineena ajoneuvoissa ja Saimaan rahtilaivaliikenteessä. Laitos käynnistyy vuonna 2020.

Vedyn tuottamiseen tarvittava energia tulee 80 tuulivoimalasta ja 6-tien varrella seisovista aurinkopaneelein varustelluista meluestevoimaloista.

– Suunnitelmissa totta toinen puoli, vinkkaa kehityspäällikkö Markku Mäki-Hokkonen Lappeenrannan kaupungilta.

Aikamatkailusta mahdollista

Lopulta kehitys muuttaa suuntaa, ennustetaan Tulevaisuuden tutkimuksen keskuksesta. Liikennevälineitä ei enää kehitetä, koska virtuaalitodellisuus tekee fyysisestä liikkumisesta tarpeetonta.

– Voi käydä ostoksilla Kakolanmäen uudessa ruokakaupassa ja saada ostokset lentoteitse kotiin toimitettuina, voi pistäytyä keskiaikaisessa Hervannassa katsomassa, miltä siellä näytti vuonna 1317, tai voi pistäytyä 2017 vuoden Salossa tutkimassa alueen tulevaisuuden näkymiä, ennustaa varajohtaja Katriina Siivonen.

Fyysinen liikunta vähenee myös siksi, että ihmiset muuttavat asumaan omavaraisiin noin miljoonan asukkaan kilometrin korkuisiin pilvenpiirtäjiin.

– Vähäiset tarvittavat tavara liikkuvat itseohjautuvilla välineillä maalla ja ilmassa, lisää johtaja Juha Kaskinen.