Tänään on kulunut vuosi siitä, kun Venäjä aloitti suurhyökkäyksen Ukrainaan. Maasta on paennut ulkomaille yli seitsemän miljoonaa ihmistä. Heistä Suomeen on päätynyt tähän päivään mennessä noin 45 000 henkeä.
Suomeen päätyneistä oli sisäministeriön viime kesänä tekemän kyselytutkimuksen perusteella alaikäisiä vajaa kolmasosa ja naisia vajaa kaksi kolmasosaa. Kaksi kolmasosaa oli työikäisiä.
Miehiä on vähän, mitä selittää se, etteivät kutsuntaikäiset miehet saa poistua Ukrainasta.
Työ- ja elinkeinoministeriön eilisten tietojen perusteella Suomessa on vastaanottojärjestelmässä kirjattuna 26 000 työikäistä ukrainalaista. Työllisiä heistä oli viime vuonna viidennes eli 5 400 henkeä. Työttömiä työnhakijoita on 3 800.
Pakolaiset asuttavat maaseutua
Suomessa ukrainalaiset ovat asettuneet kuntiin eri puolille maata. Harva asuu isossa kaupungissa. Helsinkiin ukrainalaisista on jäänyt 7,2 prosenttia. Lasten koulunkäynti ja varhaiskasvatus kiinnittävät perheitä paikkakunnille.
Työikäisten työllistyminen on vaikeaa, sillä vain joka kolmannella englannin kielen taito on riittävä. Vajaa neljännes kyselyyn vastanneesta oli löytänyt itselleen työpaikan.
Parhaiten ovat työllistyneet englannintaitoiset, metsätaloudessa työskennelleet sekä toisen asteen tai alemman korkea-asteen tutkinnon suorittaneet.
Moni pakolainen vastasi kyselyssä haluavansa tehdä Suomessa työtä ja maksaa veroja.
Kotikunta tuo palvelujen piiriin
Vuoden oleskelun jälkeen ukrainalaiset voivat hakea kotikuntaa Suomesta. Maalis-huhtikuussa noin 13 000 ukrainalaista voi hakea asuinpaikastaan kotikuntalaisuutta. Kotikunnan saatuaan Ukrainasta paenneet siirtyvät vastaanottopalveluista kuntien ja hyvinvointialueiden palveluiden asiakkaiksi.
Jos oleskeluluvalla Suomessa oleva hakee kotikuntaa, oikeus vastaanottorahaan päättyy. Kotikunnan saanut ukrainalainen voi kuitenkin hakea Kelan etuuksia, kuten lapsilisää ja asumistukea. Tarvittaessa Kelasta voi hakea myös perustoimeentulotukea.
Maahanmuuttovirasto jatkaa tilapäisen suojelun oleskelulupia automaattisesti 4.3.2024 asti. Ukrainasta paenneiden ei siis tarvitse itse hakea jatkoa oleskeluluvalle.
Ennakkotietoa ukrainalaisten halukkuudesta hakea kotikuntaa ei ole.
Kielitaito vaatii tulkkausta ja harrastuksia
Kotoutuminen Suomeen vaatii työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan ennen kaikkea kielitaidon kehittymistä. Kotoutumiskoulutuksessa oli joulukuussa 1 100 ukrainalaista. Tämän lisäksi kotoutuminen edellyttää tulkkauspalveluita ja vapaa-ajan toimintaa muun väestön kanssa.
Noin tuhat työnantajaa on ilmaissut kiinnostuksestaan palkata ukrainalaisia. Toisaalta ukrainalaisten tietämättömyyttä suomalaisista työmarkkinoista on käytetty myös hyväksi. Esimerkiksi Sulkavuoren rakennustyömaalla Tampereella ukrainalaisia on palkattu niin sanotuiksi kevytyrittäjiksi, jotta työehtosopimuksen minimipalkat on voitu alittaa.
Startup Refugees -vapaaehtoisjärjestö on kerännyt profiilit vajaalta tuhannelta ukrainalaiselta työnhakijalta. Verkoston kautta heistä on työllistynyt 98 henkeä. Heistä kaksi on työllistynyt it-alalle eikä yksikään muulle tekniikan alalle. Järjestöstä kerrotaan, että vaikka teknistä osaamista riittäisi, kielitaidon puute voi estää työllistymisen.
Teksti: Janne Luotola
Kuva: Lev Karavanov /Mostphotos
