Insinööriliito toteutti keväällä kyselyn, jossa selvitettiin ulkomailta tulleiden työntekijöiden työskentelyä ja tasa-arvoista kohtelua Suomessa. Kysely toteutettiin kaksiosaisena: toinen osa suunnattiin Insinööriliiton ja Rakennusliiton luottamushenkilöille ja työsuojeluvaltuutetuille, ja toinen Insinööriliiton vieraskielisille jäsenille.
Henkilöstöedustajien kyselystä selväsi, että ulkomailta tulleita työntekijöitä on palkattu noin puoleen vastaajien yrityksistä, joko suoraan tai alihankkijan kautta. Runsas 70 prosenttia vastaajista kertoi, että ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä on kohdeltu heidän mielestään samalla tavalla kuin muita työntekijöitä.
Moni kertoi ongelmien liittyvän kielitaitoon. Puuttuvan yhteisen kielen vuoksi työehtoihin ja perehdyttämiseen liittyvissä asioissa on ollut vaikeuksia.
Myönteisiä kokemuksia ulkomaalaisten työkavereiden kanssa työskentelystä käy ilmi keskusjärjestö STTK:n kyselystä: lähes neljä viidestä työssäkäyvästä työskentelee tai on joskus työskennellyt ulkomaalaistaustaisen henkilön kanssa. Yhtä moni koki työskentelyn myönteiseksi; kielteistä suhtautumista perustellaan eniten yhteisen kielen puutteella.
Kielitaidon puute vaikeuttaa uralla etenemistä
Insinööriliiton ulkomaalaistaustaisille asiantuntijoille suunnatun kyselyn tulokset olivat samansuuntaisia. Yleisesti Suomessa työskentelyyn oltiin tyytyväisiä. Ehdottomana vetovoimatekijänä vastaajat pitivät työn ja vapaa-ajan välistä tasapainoa.
Suomalaisessa työelämässä arvostettiin erityisesti joustavuutta, rehellisyyttä, tasa-arvoa sekä perhevapaita. Vastaajien mieleen ovat myös turvallisuus, tasokas koulutus sekä hyvät julkiset palvelut.
Puolet vastaajista oli sitä mieltä, että heitä kohdellaan työssä aina tai lähes aina tasa-arvoisesti verrattuna suomalaisiin kollegoihin. Kuusi prosenttia kertoi, että kohtelu on tasa-arvoista harvoin tai ei koskaan. Moni vastaaja mainitsi epäkohtana palkkatason, jonka koetaan olevan suomalaisia kollegoja matalampi.
Uralla eteneminen vaikeaa
Suomen kieleen liittyvät haasteet nousivat esille, kun kysyttiin kokemuksia epätasa-arvoisesta kohtelusta. Useat vastaajat kertoivat kielimuurin vaikeuttavan työnhakua ja uralla etenemistä.
Moni vastaaja kertoi, että keskijohdon ja johdon tehtävät tuntuvat varatun suomenkielisille.
Vaikka omassa työssä ei suomen kielen taitoa juuri tarvitsisikaan, työyhteisöön sopeutuminen ja kollegoihin tutustuminen on usein vaikeaa ilman suomen kielen osaamista.
Henkilöstöryhmillä erilaiset kielivaatimukset
Liiton tulokset ovat yhteneväisiä Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n kyselyn tulosten mukaan. EK selvitti yritysten kielitaitotarpeita osana kyselyä yritysten osaamistarpeista ja rekrytointivaikeuksista.
Tuloksista selviää, että kielen osaamistarpeet vaihtelevat selvästi henkilöstön aseman mukaan. Johdolta ja ylemmiltä toimihenkilöiltä odotetaan parempaa kielitaitoa kuin työntekijöiltä. Selvityksen mukaan kyselyyn vastanneista yrityksistä 42 prosenttia odottaa johdolta äidinkielen tasoista suomen osaamista.
Moni Insinööriliiton kyselyn vastaaja kuitenkin kertoi, että ei ole kohdannut lainkaan epätasa-arvoista kohtelua työssään. Yli 70 prosenttia heistä myös kertoi aikovansa jäädä Suomeen joko pitkäksi aikaa tai pysyvästi.
Kun vastaajilta kysyttiin, mikä saisi heidät harkitsemaan Suomeen jäämistä pidemmäksi aikaa, vastauksissa nousi esiin useimmiten paremmat uramahdollisuudet, suomen kielen osaaminen sekä korkeampi palkka.
Teksti: Paula Pesonen, Insinööriliiton tutkimusasiantuntija
