Päivi Rauramo ohjeistaa turvallisuuden säilyttämisestä työmatkoilla.
Työnantajan pitää huolehtia työntekijästä myös matkoilla ja komennuksilla.
Insinööri-lehti

Työmatkalle lähtenyt katosi

Työmatkat ja komennukset ulkomaille lisääntyvät. Samalla tiedon tarve kohdemaan turvallisuudesta ja kulttuurista kasvaa.

Eräässä suomalaisessa yrityksessä syntyi hämmennys. Työkaveri ei ollut palannut paikalleen työmatkalta kuukauteen. Esimies soitteli tämän numeroon ja lähetti sähköpostia saamatta yhteyttä. Vasta ovikellon pimpotus työsuojeluvaltuutetun kanssa toi tiedon, mitä oli käynyt.

– Hän oli tullut työmatkalta kotiin mutta oli totaalisessa burnoutissa, kertoo Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Päivi Rauramo.

Tapaus muistuttaa, että työnantajan tulee huolehtia myös paljon matkustavien työntekijöiden terveydestä, turvallisuudesta ja kuormittumisesta. Työturvallisuuskeskuksen Turvallisesti työmatkalla ulkomailla -opas ohjeistaa työnantajaa ja työntekijää asioista, jotka on hyvä muistaa ennen matkaa, sen aikana ja jälkeenpäin.

– Se on hyvää luettavaa sellaisellekin, joka lähtee lomamatkalle. Kun lukee ohjeet etukäteen, voi sitten oikeasti rentoutua, kun on ennakoinut riskit ja palata terveenä takaisin, Rauramo lisää.

Turvallisuus tärkeää

Työmatkaa varten pitää tutustua maan kulttuuriin ja turvallisuustilanteeseen. Kulttuurin tuntemus lisää paitsi turvallisuutta myös helpottaa asioiden hoitamista, etenkin jos kysymys on myymisestä.

Turvallisuuteen vaikuttavat muun muassa konfliktit, luonnonkatastrofit ja sairaudet. Niihin pitää varautua laatimalla toimintamallit, miten toimia, jos jotakin sattuu. Maan turvallisuustilanteesta kannattaa ottaa selvää ulkoministeriön matkustustiedotteiden kautta. Sairauksia voi ehkäistä esimerkiksi rokotteilla ja terveydenhoidon järjestämisellä jo ennen matkaa.

Osa turvallisuuteen vaikuttavista seikoista ovat henkilöön liittyviä, kuten sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen, ikä, terveydentila ja matkustuskokemus.

– Jos on nainen, se saattaa olla riskitekijä niissä maissa, joissa naisen asema on poikkeuksellinen verrattuna Suomeen, Rauramo sanoo.

Komennuksia piisaa

Suomalaisten työmatkojen ja -komennusten määrästä ei ole kattavaa tietoa. Tilastokeskuksen mukaan suomalaiset yritykset harjoittivat liiketoimintaa 4 880 tytäryhtiössä 140 maassa vuonna 2015. Osa niistä työllistää ulkomailla suomalaisia. Toki työmatkoja tehdään myös kotimaassa toimivien työnantajien palveluksessa.

Rauramo arvioi, että matkustamisen tarve kasvaa vuosi vuodelta.

– Luulisi, että virtuaaliympäristöt ja kommunikaatioyhteydet vähentäisivät matkustustarvetta, mutta hankkeen seuranta, hyvä yhteistyö ja luottamuksen rakentaminen vaativat kasvokkain tapaamista, Rauramo pohtii.

Insinööriliiton jäsenistä noin 40 asuu vakituisesti ulkomailla.

– Insinöörialoilla on todennäköisesti muihin aloihin verrattuna paljon matkustelua, Rauramo lisää.

Teksti: Janne Luotola, Insinööriliitto
Kuva Rauramosta: Sami Kulju