Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivulan mukaan työelämän kehittäminen on nyt jopa tärkeämpää kuin kymmeniin vuosiin. Työelämä on nyt monen eri muutosvoiman ristipaineessa.
– Globalisaatio, kustannuspaineiden kasvaminen, työurien pidentäminen sekä digitalisaatio muuttavat työelämää, Koivula sanoo.
Työterveyslaitoksen taustatilaisuudessa puhunut Koivula viittaa Etlan tutkimukseen, jonka mukaan 20-30 prosenttia työpaikoista katoaa digitalisaation myötä, mutta muistuttaa myös digitalisaation luomista uusista mahdollisuuksista.
Koivulan mukaan suomalainen työ on liian kallista ja tuottavuutta on toki nostettava, mutta työajan pidennys ei kaikissa tehtävissä ja toimialoilla ole ratkaisu tuottavuuden kasvattamiseksi. Hän muistuttaa, että kustannuspaineiden alla työtahti on kiristynyt monissa työyhteisöissä, kun henkilökuntaa on vähennetty ja jäljelle jääneet työskentelevät kovan kiireen ja paineen alla.
– Juokseminen ei kuitenkaan riitä, sillä huomenna pitää mennä vielä lujempaa. Tuottavuutta voidaan nostaa työhyvinvointia kehittämällä, jolloin juoksemisesta päästään eroon.
Koivula kertoo, että joissakin yrityksissä työhyvinvoinnin kehittäminen on jo otettu tosissaan ja tulokset näkyvät muun muassa sairauspoissaolojen vähentymisenä.
Työterveyshuolto apuna työurien pidentämisessä
Palvelukeskuksen johtaja Kari-Pekka Martimo sanoo työterveyshuollon kattavuuden olevan Suomessa maailman kärkitasoa.
– Suomi jakaa ykkössijan Hollannin kanssa työterveyshuollon kattavuudessa. Lähes yhdeksän kymmenestä palkansaajasta kuuluu työterveyshuollon piiriin.
Martimon mukaan suomalaisen työterveyshuollon ainutlaatuisuutta kuvastaa muun muassa se, että työnantajan hankkimaa työterveyshuoltoa subventoidaan niin vahvasti. Kela palauttaa työterveyshuollon käytöstä aiheutuneista kustannuksista työnantajalle noin 44 prosenttia.
Martimo arvioi, että tulevaisuudessa työterveyshuollon merkitys korostuu muun muassa työurien pidentämisessä.
– Jos yhteiskunnan tavoitteena on vähentää sairauspoissaoloja, on luotava sellainen järjestelmä, joka mahdollistaa osatyökykyisten henkilöiden työpanoksen sairasloman sijaan.
Martimo muistuttaa, että varsinkin liikuntaelinvaivoissa osa-aikainen työskentely on usein kuntouttavampaa kuin kokonaan sairauslomalle jääminen.
Työturvallisuus on kaikkien asia
Viime vuonna sattui noin 117 00 työtapaturmaa, 20 kuolemaan johtanutta työpaikkatapaturmaa ja 12 kuolemaan johtanutta työmatkatapaturmaa, toteaa erityisasiantuntija Maija-Leena Merivirta.
Merivirran mukaan jokainen tapaturman on liikaa ja lukumääriä voidaan vähentää, jos päästään kiinni syihin ja vaaratilanteista otetaan opiksi.
– Työpaikoille on vietävä lisää ajattelua, että työturvallisuus kuuluu kaikille.
Merivirta kertoo Työterveyslaitoksen koordinoiman Nolla tapaturmaa -foorumin olevan suomalaisten työpaikkojen vapaaehtoisesti muodostama verkosto, jonka tavoitteena on työturvallisuuden jatkuva edistäminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen. Verkosto pyrkii myös vähentämään muun muassa ammattitautien, kiusaamistapausten, työuupumuksen sekä työstä johtuvan sairausloman määrää.
Teksti ja kuvat:Päivi-Maria Isokääntä