Työaikalaki kaipaa uudistusta

Suomen Yrittäjien johtaja Rauno Vanhanen ja Insinööriliiton neuvottelujohtaja, YTN:n neuvottelupäällikkö Ismo Kokko ovat yhtä mieltä, että työaikalaki pitää päivittää nykyhetkeen. He kohtasivat YTN Summitin debatissa.

Vaikka työaikalakia on uusittu matkan varrella, sen perusta on edelleen vuosikymmenten takana olevassa yhteiskunnassa. Ylemmät toimihenkilöt työskentelevät yhä useammin muualla kuin omassa työpisteessään; töitä tehdään esimerkiksi asiakkaan luona, kotona, lentokentillä tai junissa.

Työaikalaki ei tunnista käytäntöä, vaan sen mukaan työntekijä ei ole työajalla, jos hän ei ole johdon valvonnan alla.

– Työajan seurannalla pystytään täyttämään työaikalain kirjanpitovelvoitteet, Kokko huomautti.

Vanhanen nosti esiin kysymyksen työsuojeluvalvonnasta, joka keskittyy lainsäädännön edellyttämien asiakirjojen kuten työvuoroluettelon tarkistamiseen.

– Työvuoroluettelon merkitys on muuttunut korvien välissä tapahtuvassa työssä, joista ei tahdo päästä eroon edes kotona ja hommia työstetään koko ajan, Vanhanen sanoi.

Kokon mukaan YTN on valmis uudistamaan työaikalakia. Hän painotti, ettei se ei kuitenkaan tarkoita ylityökäsitteestä luopumista.

Terminä kolmikanta vai korporaatio

Konsensuksen debatoijat näkivät eri tavoin. Vanhasen mielestä nykyinen konsensusjärjestelmä on johtanut osaltaan siihen, että lainsäädäntöä ei synny. Poliittiset päättäjät eivät käynnistä uudistuksia, joita työmarkkinajärjestöistä edes yksi vastustaa.

– Kriittinen kohta on veto-oikeus eli kielto-oikeus mukana oleville järjestöille. Veto-oikeus on todellinen, vaikka ei virallinen, Vanhanen väitti.

Kokko ei ole kuullut varsinaisesta veto-oikeudesta. Sen sijaan hän tunnistaa neuvotteluita, joissa saatetaan jäädä puolitiehen, kun osapuolet eivät löydä yhteistä ratkaisua.

– Kolmikanta-ajattelu perustuu siihen, että teemme kompromisseja ja siten tasapainoisia lopputuloksia, Kokko kuvaili.

Työpaikoilla tarvitaan sopua

Suomen Yrittäjien tuoreen selvityksen mukaan työpaikoilla pystytään sopimaan vain asioista, joilla ei ole käytännön merkitystä yrityksen menestyksen tai kilpailuaseman kannalta. Vanhasen mukaan kriittisissä tilanteissa olevissa pienissä yrityksissä pitäisi neuvotella yrityksen ja sen säilymisestä sekä palkoista ja rahoista.

– Työpaikoilla tiedetään parhaiten, millä keinoilla omat työt ja ansiot turvataan, Vanhanen sanoi.

Kokko esitti hänelle vastakysymyksen:

– Onko mitään muuta, josta haluatte sopia paikallisesti kuin palkanalennukset?

Jos tilanne työpaikalla paranee, Vanhasen mielestä se näkyy ennen mittaan parempina palkkoina.

Kokko ei väitetty niellyt. Jos käytäntö laajenee yhteiskunnassa, hän arvioi siitä tulevan tavan.

– Voin kuvitella, että pienissä yrityksissä edellytetään esimerkiksi yleistä 10 prosentin palkan laskua vaihtoehtona irtisanomisille. Se ei ole sopimista vaan sanelua.

Lue YTN Summitin yhteydessä julkaistusta tutkimuksesta ja vaalipaneelista.