Toimistolla on käynnissä jälleen palaveri, jossa yksi paasaa ja muut räpläävät puhelinta. Tilanne pitkittyy ja osallistujien keskittyminen on pahasti herpaantunut. Tällaista saattaa tapahtua, mutta siihen on ratkaisu.
Kokoushuone seuraa osallistujien vuorovaikutuksen tasoa kameran ja tekoälyn avulla. Huone mittaa lisäksi tuoleista asennon aktiivisuutta, ilman hiilidioksidipitoisuutta, muita yhdisteitä ja äänenvoimakkuutta. Tarvittaessa talotekniikka lisää ilmanvaihtoa, parantaa valaistusta tai väläyttää valoa, joka vihjaa, että olisi tauon paikka.
VTT:n vetämän Hipe-hankkeen testiryhmä simuloi hyviä ja huonoja palavereja. Tekoäly onnistui luokittelemaan tilanteet oikein, ja kokeiden perusteella tästä voi syntyä tulevaisuudessa liiketoimintaa. Kumppaneina toimistokonseptissa toimivat työskentelypisteitä valmistava Framery sekä valaisin- ja anturitoimittaja Helvar.
Konseptit odottavat kaupallistamista
Marraskuussa päättyvässä Hipe-hankkeessa kehitettiin 11 palvelukonseptia, joissa analysoidaan reaaliaikaisesti ihmisten tunnetiloja ja reagoidaan niihin tilanteeseen sopivalla tavalla. Konseptit on kehitetty työpaikoille, joukkoliikenteeseen ja muihin kaupunkiympäristöihin.
Konsepteja on tarkoitus kaupallistaa vuoteen 2030 mennessä. Niistä voivat kehittää liiketoimintaa muun muassa talotekniikan, tekoälyn ja antureiden kehittäjät.
Hankkeen päättyessä alkaa uusi Happiness from Finland -hanke, jonka tarkoitus on vahvistaa onnellisuutta ja sen kautta tehokkuutta rakennetussa ympäristössä. Se käyttää pohjanaan Hipestä saatuja kokemuksia tunnekokemusten analysoinnista.
Raitiovaunu tunnistaa uhat
Yhtä konseptia kokeiltiin keväällä Tampereen ratikassa. Vaunun matkustajista laskettiin yleinen mukavuusluku, jolla oli kolme tasoa. Vaunun infonäytöillä näkynyttä kuvaa vaihdettiin tason mukaan. Uhkaava tilanne vaihtoi infonäytöille käyttäytymistä koskevan ohjeistuksen. Lisäksi kuljettaja näki järjestelmän tuottaman analyysin kojelaudassa.
Kumppanina toimivat ohjelmistoyritys Ambientia sekä näyttöjä ja opastauluja toimittava Teleste.
Taustalla on oletus, että tulevaisuudessa raitiovaunut kulkevat itsenäisesti ilman kuljettajaa. Operaattori valvoo vaunuja etäältä ja tarvitsee siksi myös tiedon, jos jossakin sattuu häiriö tai tarvitaan apua.
Lainsäädäntö laahaa perässä
Tunteiden tunnistaminen videolta on eettisesti ja juridisesti hankala asia. Kuvaaminen voi rikkoa ihmisten yksityisyyttä, ja siitä tuotetun datan käytön pitää olla perusteltua.
Lainsäädäntö aiheesta kehittyy hitaasti. Nykyinen lainsäädäntö perustuu lähinnä henkilötietojen keräämiseen eikä suojaa kattavasti ihmisistä kerätyn tiedon käyttöä.
Edes datan anonymisoiminen ei välttämättä takaa havainnoitujen henkilöiden tunnistamattomuutta. Mitä enemmän dataa kerätään, sitä enemmän sen perusteella voidaan päätellä seurattujen ihmisten henkilöllisyydestä.
Teksti: Janne Luotola
Kuva: VTT