Suomen t&k-menot ovat yhä matalat verrattuna huippuvuosiin.
Itävallan t&k-menot ovat 1,6-kertaistuneet kymmenessä vuodessa.
Insinööri-lehti

T&K-panostukset laahaavat kasvusta huolimatta

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan osuus bruttokansantuotteesta kääntyi viime vuonna kasvuun viiden vuoden laskun jälkeen. Kärkimaista Suomi on kuitenkin kaukana.

Viime vuonna t&k-menot nousivat Tilastokeskuksen mukaan niukasti edellisestä vuodesta. Myös t&k-henkilöstön kokonaismäärä kasvoi, vaikka yrityssektorilla oli edellisvuotta vähemmän t&k-työtä tehneitä.

– On hyvä, että t&k-menot ovat viimein kääntyneet kasvuun. Poliitikkojen puheiden perusteella julkisen rahoituksen suuntakin on seuraavalla hallituskaudella kääntymässä, kiittää Insinööriliiton edunvalvontajohtaja Petteri Oksa.

Ennakkotiedot vuodelle 2018 vahvistavat kuvaa käänteestä parempaan. Lähiajan kehitys näyttää silti maltilliselta, ja huippuvuosien 2008–2012 t&k-volyymiin on matkaa.

T&k-menot olivat silloin parhaimmillaan seitsemän miljardia euroa vuodessa. Viime vuosina on käytetty noin kuusi miljardia euroa.

EU-maat porhaltavat ohi

Monissa EU-maissa t&k-panostukset ovat vuosi vuodelta kasvaneet tai ainakin pysyneet ennallaan. EU-maissa yrityssektorin t&k-menot olivat vuonna 2016 kaikkiaan yli 1,3-kertaiset verrattuna vuoteen 2007.

Eurostatin tilastoista näkyy, että esimerkiksi Itävallassa t&k-menot ovat 1,6-kertaistuneet. Norjassa ja Alankomaissa menot ovat 1,5-kertaistuneet samassa ajassa.

Suomessa t&k-panostusten trendi on ollut laskeva, ja menoja kertyi vuonna 2016 ainoastaan alle 90 prosenttia vuoden 2007 tasosta.

– Suomen takamatka on pitkä. Pitäisi asettaa kunnianhimoisia tavoitteita, jotta Suomi voisi kehittyä osaamisintensiivisenä taloutena. Meidän pitäisi pyrkiä kohti maailman kärkeä, Oksa kannustaa.

Yritykset kehittävät eniten

Kotimainen yrityssektori on suurin Suomessa tehtävän tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoittaja. Sen osuus kokonaisrahoituksesta oli viime vuonna kaikkiaan 56 prosenttia. T&k-henkilöstöstä työskentelee lähes 60 prosenttia yrityksissä.

Julkisen sektorin osuus, johon lasketaan Suomen tilastossa mukaan myös yksityisen voittoa tavoittelemattoman sektori, on jo vuosia ollut noin kymmenes kokonaismenoista sekä myös t&k-henkilöstöstä.

– Kehittämisen pitää tapahtua yrityksissä ja luoda uusia tuotteita. Julkisen sektorin pitää kuitenkin pystyä tarjoamaan tukevaa ja yritysten hankkeita liikkeelle laittavaa rahoitusta, Oksa ohjaa.

Korkeakoulusektorin osuus tutkimuksen ja kehittämisen menoista on kasvanut pikkuhiljaa neljännekseen. Sen osuus henkilöstöstä on 40 prosentin tuntumassa ja tutkimustyövuosista lähes kolmannes. Korkeakoulusektorin t&k-toiminta kattaa yliopistojen, ammattikorkeakoulujen sekä yliopistollisten keskussairaaloiden tutkimus- ja kehittämistyön.

Teksti: Janne Luotola, Insinööriliitto