Insinööri-lehti työelämä

Tietotyö saa virtansa lähikohtaamisista

Kriittinen ja luova ajattelu työllistävät ihmisiä automaation kehittyessä, mutta niitä varten tarvitaan lähikohtaamisia.

Työelämää tutkiva filosofi Frank Martela kantaa eilisen Suomi-areenan keskustelun perusteella huolta siitä, että teknologisen kehityksen alla unohdetaan ihmisen perustarpeet. Välineet kehittyvät, mutta ihmiset ovat samanlaisia kuin vaikkapa sata vuotta sitten.

– Me tarvitsemme edelleen yhteisöä, paikkaa, jossa meidän tekemisistämme on hyötyä muille ja jossa toteutamme itseämme.

Teollisuusyhteiskunnan aikaan työ merkitsi toimeentulon lähdettä. Nykyisessä jälkiteollisessa yhteiskunnassa työstä on kadonnut velvoittavuus ja toimeentulo otetaan jo valmiiksi annettuna. Siksi työltä odotetaan entistä enemmän merkityksellisyyttä.

Etäyhteydet etäännyttävät

Koronapandemia muutti työelämää entistä digitaalisemmaksi. Miljoona suomalaista teki ainakin jonkin verran etätyötä.

Martela pitää koteihin eristäytymistä pitkällä aikavälillä huonona asiana, koska epämuodolliset kohtaamiset vähenevät. Esimerkiksi Yhdysvalloissa epämuodollisten kohtaamisten estymisen on havaittu johtaneen patenttien vähenemiseen.

– Zoom-miitingissä orastavaa ideaa on vaikea ottaa esiin, mutta jos olet toimistolla käytävällä ja törmäät kaveriin, voit sanoa ajatuksen siinä ja sitä voidaan kehittää eteenpäin palaverissa.

Ääni menee tunteisiin

Etäpalavereissa kohtaaminen tuntuu helposti vajavaiselta verrattuna lähitapaamiseen. Vaikka osallistujia usein kehotetaan pitämään videon päällä, katseet eivät kohdistu suoraan silmiin ja vuorovaikutuksen laatu kärsii.

Osa ihmisistä pitää Martelan mukaan intiimimpänä pelkän äänen kuulemista, koska äänen perusteella ihmisestä aistii helposti muun muassa tunnetilan.

– Tapaamisen alussa on hyvä luoda läsnä olemisen tila toisille. Kysellään aluksi toisten kuulumisia, että saadaan inhimillinenkin puoli auki.

Työajat joustavat

Martela kaipaa työelämään lisää joustoja esimerkiksi työaikoihin. Ihmiset saisivat hänen puolestaan päättää vapaammin, milloin ja kuinka paljon he tekevät töitä.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Taskinen huomauttaa keskustelussa, että jopa 70 prosentilla suomalaisista on jonkinlaista joustoa työn aloittamisessa ja lopettamisessa. Euroopan tasolla vastaava osuus on vain noin 40 prosenttia.

– Sillä on puolensa ja puolensa. Suomessa työ läikkyy vapaa-ajalle muita maita useammin.

Rutiinityö vähenee

Automaatio poistaa kaiken aikaa rutiinityötä niin suorittavasta työstä kuin aivotyöstä. Algoritmit pystyvät suorittamaan erilaisia säännönmukaisia toimistotehtäviä.

– Rutiinityötä voidaan korvata. Laadukas inhimillinen vuorovaikutus sekä luova ja kriittinen ajattelu ovat ne taidot, joita tarvitaan työelämässä entistä enemmän, Martela sanoo.

Työmarkkinat polarisoituvat niin, että tarjolla on entistä enemmän huonosti tai hyvin palkattuja tehtäviä. Keskipalkkaiset tehtävät vähenevät.

Yritysjohdon konsultti Cristina Andersson tähdentää keskustelussa, että ihmisten on ymmärrettävä, kuinka datasta pystytään tekemään tietoa ja tiedosta ratkaisuja. Se pitää ihmiset vastedeskin työllisinä.

– Prosessijohtaminen on taito, joka ei vanhene koskaan.

Teksti: Janne Luotola
Kuva: Andrey Popov /Mostphotos