Vientiteollisuudella on suuri kansantaloudellinen merkitys hyvinvoinnin turvaajana, sillä merkittävä osa julkisen sektorin rahoituksesta syntyy teollisesta toiminnasta ja palveluista. Kokonaisuudessaan teollisuus työllistää suoraan ja välillisesti lähes miljoona suomalaista.
Teollisuus tarvitsee vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön. Vientiteollisuuden liittojen mielestä on tärkeää, ettei teollisuudelle aseteta uusia kustannusrasitteita ja että sääntelyä puretaan. Rakenneuudistuksia tehdessään hallituksen on varmistettava, ettei kasvun, osaamisen ja uudistumisen edellytyksiä pilata.
Kemianteollisuus, Metsäteollisuus ja Teknologiateollisuus sekä Ammattiliitto Pro, Metallityöväen Liitto, Paperiliitto, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ja Ylemmät toimihenkilöt YTN esittelivät tavoitteitaan yhteisessä tilaisuudessa maanantaina Helsingissä. Ne odottavat tulevalta eduskunnalta ja hallitukselta Suomen kilpailukykyä parantavia päätöksiä.
YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari korostaa, että Suomelle tarvitaan pitkäjänteinen hallituskaudet ylittävä vahva teollisuuspoliittinen ohjelma. Poukkoileva päätöksenteko rasittaa elinkeinoelämää.
– Vaikka nyt saisimme hyvänkin hallitusohjelman neljäksi vuodeksi, se ei riitä. Tarvitsemme pidemmän tähtäimen linjauksia.
Porokari käyttää yhtenä esimerkkinä koulutuspolitiikkaa. Korkea osaaminen on Suomen vahvuus, joka on auttanut sijainnilta haastavan maan pientä kansaa menestymään kansainvälisessä kilpailussa. Koulutukseen on kuitenkin kohdistettu merkittäviä leikkauksia. Porokari pitää tätä hyvin lyhytnäköisenä toimintana, jonka seuraukset tulevat nopeasti vastaan.
Vientiteollisuuden liittojen mukaan koulutuksen on vastattava entistä paremmin teollisuuden ja muun elinkeinoelämän tarpeita. Tämä tarkoittaa yritysten ja korkeakoulujen yhteistyön tiivistämistä sekä ammatillisen koulutuksen rahoituksen ja järjestäjäverkon uudistamista työelämän tarpeita vastaavaksi.
Kansainvälistyminen vaati panostusta
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioinvestoinnit sekä julkiset hankinnat synnyttävät uutta liiketoimintaa, lisäävät investointeja Suomeen ja parantavat tuottavuutta. Vientiteollisuuden liitot vaativat hallitusta panostamaan tki-toiminnan tukemiseen.
Metalliliiton edunvalvontapäällikkö Jyrki Virtasen mukaan erityisesti pk-yritykset on saatava vahvemmin mukaan tuotekehitykseen ja kansainvälisille markkinoille. Tämä vaatii pk-yritykseltä resursseja ja rohkeutta, minkä tähden kansainvälistymis- ja vienninedistämispalvelujen on toimittava hyvin.
– Meillä on pullonkauloja, jotka estävät pk-sektorin kasvun, Porokari sanoo.
Suorat ulkomaiset investoinnit ovat Suomessa selvästi matalammalla tasolla kuin Euroopan unionin alueella keskimäärin, mikä huolestuttaa teollisuutta. Etenkin Teknologiateollisuuden Risto Alanko peräänkuuluttaa politiikoilta huomiota ja toimia siihen, miten Suomesta saadaan houkuttelevampi investoinneille.
Porokari nostaa esiin myös markkinointinäkökulman. Suomessa on tarjolla huippuosaamista kilpailukykyiseen hintaan, mutta tätä ei ole maailmalla vielä täysin ymmärretty.
– Olemme todella huonoja markkinoimaan maatamme hyvällä teollisuusympäristöllä.
Teksti ja kuva: Minna Virolainen, Insinööriliitto
