Insinööriopiskelija Niko Kinnusella on jännittävät paikat edessään 11.–16. elokuuta. Hänen elektroniikkaosaamisensa punnitaan World Skills -kilpailussa São Paolossa Brasiliassa.
– Kaikkein tärkeintä on saada hermot kuriin. Kun kisatehtävä annetaan, pitää pystyä keskittymään kunnolla. Minulla menee yleensä kymmenen minuuttia ennen kuin pääsen vauhtiin, Kinnunen kertoo.
– Harjoittelen päivittäin, siis teen töitä eli suunnittelen asiakkaille erilaisia laitteita.
Turun ammattikorkeakoulussa elektroniikkainsinööriksi opiskeleva 22-vuotias nuorimies päätti kokeilla kykyjään World Skills -karsinnoissa. Paikka heltisi, vaikka mukana oli muun muassa viime vuoden Euroopan mestari. Kolme vuotta sitten EuroSkills -kisoissa Kinnunen ylsi yhdessä Topi Lampirannan kanssa pronssille.
– Euroopan kisat ovat aina parikisat, maailmanmestaruutta pitää tavoitella yksin.
World Skills -kisat järjestetään joka toinen vuosi. Taitojaan voivat mitellä toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa olevat ja sen suorittaneet alle 23-vuotiaat. Kinnusen pääsponsori kisoissa on Turun ammattikorkeakoulu.
Jokainen maa saa lähettää vain yhden opiskelijan kuhunkin lajiin. Suomelle ei ole vielä herunut maailmanmestaruutta elektroniikasta.
Vakaat kädet tarpeen
Kilpatehtäviin kuuluu ohjelmointi, piirilevyn suunnittelu, juottamistehtävä protolevylle sekä vikojen etsiminen valmiista piirilevystä.
– Tyhjälle piirilevylle pitää juottaa kaikki komponentit piirilevykuvan ja kytkentäkaavioiden mukaan. Juotoksen jälki, toimivuus ja aika ratkaisevat, Kinnunen kertoo.
Kolmessa tai neljässä tunnissa pitää juottaa 50 100 kappaletta kooltaan 2 x 1,25-millimetristä komponenttia.
– Se on paljon, kun juotosten pitää olla just eikä melkein. Pitää olla nopea ja tarkka. Alussa kädet tahtovat vapista, sitten homma alkaa sujua.
Ohjelmointitehtävä on yleensä sovellettua ohjelmointia.
– Microchipin Pic-prosessorille väännetään koodia C-kielellä. Kun harjoittelen, voin käyttää Atmelin AVR-prosessoreita. Rautatason tekijät ovat hieman eri arkkitehtuuria, mutta ohjelman vääntämisen kannalta niillä ei ole mitään eroa, Kinnunen vakuuttaa.
Toiveena vaikea tehtävä
Vasta kilpailussa paljastuu, mihin laitteeseen sirut pitää ohjelmoida.
– Se voi olla ihan mitä vain. Toivon, että tehtävä olisi mahdollisimman monimutkainen, jotta siinä pitäisi miettiä ja laskea paljon. Aasialaisilla kilpailijoilla on paljon rutiinia kokoamisessa, minun vahvuuteni on ratkaisun hakemisessa, Kinnunen vertaa.
Kilpailutehtävät valitaan eksperttien äänestyksessä eri maiden tuomista tehtävistä, mutta vikojen etsintä tulee tällä kertaa yksityiseltä yritykseltä.
– Siinä on neljä tuntia aikaa löytää kenties 10 erinäistä vikaa. Itse asiassa se vastaa tosielämää.
Elektroniikka tietysti
Kinnunen päätti jatkaa opintojaan insinööriksi, kun vastavihitty nuoripari oli muuttanut vaimon kotipaikkakunnalle Saloon eikä elektroniikka-asentajan töitä löytynyt.
– Elektroniikka oli luonnollinen valinta. Toivoin puolitoistavuotiaana joululahjaksi jatkojohtoa, taisi olla jouluaattona. Isä hankki sen sitten omalta työpaikaltaan.
Kinnusesta itsestään tuli isä kesäkuun lopussa.
– Perhe jää kotiin kilpailun ajaksi. Tietysti kilpailu jännittää.
Muutoin Kinnunen suhtautuu tulevaan rauhallisesti. Hän perusti ennen Saloon muuttoaan toiminimen, jossa hän tekee töitä kokopäiväisesti.
– Hieman hirvittää, kun tuosta Microsoftin Salon yksiköstä muutama tuttukin sai kenkää. Täytyy silti uskoa, että tulevaisuudessa töitä riittää.
Lue lisää Niko Kinnusen kilpailusivuilta
Teksti: Birgitta Suorsa, UPKuvat: Roni Lehto
