Suomi tarvitsee valmistavaa teollisuutta

Innovaatiot lisäävät Dimeccin toimitusjohtajan Harri Kulmalan mukaan suomalaisten hyvinvointia, ja valmistava teollisuus jakaa vaurautta tasaisesti.

Dimeccin eli korkean teknologian ekosysteemin toimitusjohtaja Harri Kulmala esitteli puheessaan perjantaina Insinööriliiton edustajiston kokouksessa näkemyksensä, kuinka Suomi ylläpitää vaurautensa ja luo satatuhatta uutta työpaikkaa.

Tuotantoa ulkoistetaan Suomesta yhä kovaa vauhtia. Kolmea ulkoistusta kohden kotimaahan palaa vain yhden tuotteen valmistus. Syynä on Kulmalan mukaan paikallisen ekosysteemin heikkous.

– Me suomalaiset olemme pikkukaloja. Me olemme helppo saalis. Mutta pienet kalat voivat muodostaa parvena ison kalan, joka pystyy kääntymään nopeasti, Kulmala vertaa.

Vahva ekosysteemi syntyy yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöstä. Kulmala sanoo, että lähes kaikki EU-maat ovat kopioineet hänen edustamansa Dimeccin toimintamallin. Suomalaiseen innovaatioalustaan kuuluu 69 koneteollisuuden ja elektroniikan organisaatiota.

Vauhtia innovaatioalustoista

Suomi loistaa vertailuissa innovaatiokykyisenä maana. Kulmala tarkentaa, että suomalaisten yritysten vahvuutena on nimenomaan yhteistyö korkeakoulujen kanssa. Yritykset esittävät ongelmia korkeakouluille, jotka auttavat ratkaisemaan niitä.

– Suomi on matalan kynnyksen maa. Meillä ei ole hierarkioita, ja me voimme keskustella rajojen yli.

Yhteistyön avulla syntyvät innovaatiot parantavat yritysten kilpailukykyä ja luovat työpaikkoja, mikä lisää hyvinvointia. Lisäksi valmistava teollisuus työllistää ihmisiä, ja työ tasoittaa tehokkaasti tuloeroja.

– Tuloerot ovat pienemmät valmistavassa teollisuudessa kuin digitaalisessa maailmassa.

Panoksia t&k-toimintaan

Innovaatioiden synnyttäminen vaatii rahaa. Kulmala viittaa valtion virkamiesten ja ministerien puheisiin, joiden mukaan tutkimus- ja kehitystoiminnasta on Suomessa leikattu jo liian paljon. Hän odottaa, että linja korjaantuu tulevina vuosina.

Savupiipputeollisuudella ei ole Suomessa tulevaisuutta, koska muiden maiden kustannusetu on paljon suurempi. Sen sijaan suomalaisten tulisi valmistaa sellaisia tuotteita, joita muut eivät vielä ole onnistuneet tekemään.

Hyvänä esimerkkinä Kulmala mainitsee miehittämättömän meriliikenteen kehityshankkeen. Tavoitteena on, että rahtilaivat voisivat kulkea automaattisesti merellä vuonna 2025. Hankkeessa ovat Dimeccin lisäksi mukana muun muassa Rolls-Royce, Tekes ja VTT.

Lisäarvo kuittaa korkean palkan

Harhaluulo, että Suomessa olisi liian korkea palkkataso, elää Kulmalan mukaan yhä sitkeänä.

– Se, että työmme on kallista, ei ole uutinen. Se on ollut sitä jo 20 vuotta.
Työn hinnalla ei ole väliä, kun sillä saa riittävästi lisäarvoa.

Jos suomalainen yritys onnistuu esimerkiksi automatisoimaan yhden maailman suurimmista satamista, se säästää 30–40 prosenttia toiminnan kustannuksista. Sellaiseen säästöön verrattuna palkat ovat mitätön summa.

– Mikä tahansa liikkuvien työkoneiden järjestelmien markkina on Suomen kokoiselle maalle rajaton. Jos me saamme esimerkiksi automaattiset lakaisukoneet kiinalaisten kaduille, meidän ei tarvitse tehdä enää koskaan muuta!