Opetus- ja kulttuuriministeriö kehittää yhteistyössä virolaisten kanssa opetusmateriaalien pilvipalvelua.
Viro on ollut pitkään edellä Suomea julkisissa sähköisissä palveluissa. Virossa on voinut äänestää ennakkoon sähköisesti jo melkein kymmenen vuotta. Sama sähköinen henkilökortti – joka on olemassa Suomessakin – käy ajokorttina, bussilippuna, kirjastokorttina ja kauppojen etu- ja kanta-asiakaskorttina.
Virolaisten terveystiedot ja reseptit ovat olleet e-terveyspalvelussa vuodesta 2008, minkä ansiosta potilastiedot siirtyvät helposti hoitopaikasta toiseen. Suomessa vastaavaa palvelua on kehitetty 25 vuotta.
– Meillä on liikaa toimijoita, jotka voivat päättää asioista. Asioita pyöritellään aikansa ja sitten ennen hallituskauden päätyttyä runnotaan joku asia läpi puolivillaisesti, informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta sanoo.
Virossa päästiin kehittämään it-yhteiskuntaa puhtaalta pöydältä maan itsenäistymisen jälkeen. Sähköinen henkilökortti, jonka käyttöön palveluihin kirjautuminen perustuu, on kaikille kansalaisille pakollinen. Korttiteknologia alkaa tosin olla jo vanhentunutta, ja Virossa kehitetäänkin kovaa vauhtia mobiilitunnistautumista.
Suomessa sirullinen henkilökortti on maksullinen ja vapaaehtoinen eikä se ole Viron mallin mukaisesti monitoimikortti, joten se ei ole saanut suosiota. Voutilaisen mielestä ongelma on, että Suomessa viranomaiset eivät ole kyenneet asiakaslähtöiseen kehittämistyöhön. Myös sääntelykammoa on havaittavissa. On vain ohjeita ja suosituksia, joita noudatetaan vaihtelevasti.
Asiakaslähtöisyys kunniaan
Virossa julkiset e-palvelut ovat toimineet toistakymmentä vuotta X-road -nimisen integraatioalustan kautta. Se toimii taustalla yhdistämällä eri tietokantoja ja mahdollistaa niiden toimimisen yhteen.
Viro luovutti viime vuoden lopussa X-roadin lähdekoodin käyttöön Suomeen ilmaiseksi. Suomen johdon päämääränä on liittää kaikki julkiset sähköiset palvelut ja rekisterit samaan, niin sanottuun palveluväylään. Palveluväylän käyttöönotto on saanut Suomessa nuhteita.
– En ymmärrä, miksi sellaista teknologiaa, jota on valmiiksi olemassa Suomessakin, kopioidaan toisesta maasta ja toisenlaisesta hallintorakenteesta. Yhteistyö maiden välillä on myönteinen asia ja kummallakin maalla on kehitettävää omassa toiminnassaan, Voutilainen pohtii.
Hänen mukaansa Virossa osataan ajatella uudistuksissa aidosti loppukäyttäjää, suunnitellaan pitkäjänteisesti ja kaikkea ei oteta kerralla käyttöön.
– Suomi ei ole kaikissa sähköisissä palveluissa Viroa kehnompi. Esimerkiksi Virossa joutuu jokainen verovelvollinen kuittaamaan veroilmoituksensa, kun taas Suomessa verovelvollisen ei tarvitse tehdä mitään, jos esitäytetyssä veroilmoituksessa tiedot ovat oikein.
Oppimisbasaari suunnitteilla
Opetus- ja kulttuuriministeriö tekee yhteistyötä Viron kanssa kehittäessään yhteistä pilviväylää opetusympäristöön. Pilviväylä on ikään kuin basaari, josta opettajat voivat hankkia yritysten, yhteisöjen tai yksityisten henkilöiden tuottamaa opetusmateriaalia.
Basaarissa myös keskustellaan ja arvostellaan avoimesti tuotteita ja sovelluksia, joten opettajien päätöksenteko helpottuu. Ratkaisu on tarkoitus liittää osaksi palveluväylää.
– Virossa palveluväylää on kansallisella tasolla testattu kauan, joten se ainakin toimii. Sinänsä teknologia ei ole mitään uutta, se on enemmänkin sovittu toimintapa, Pilviväylä-hankkeen projektipäällikkö Jarkko Moilanen opetus- ja kulttuuriministeriöstä sanoo.
Pilviväylä polkaistiin käyntiin viime joulukuussa ja ensimmäisiä demoja on tarkoitus kokeilla jo syyskuussa. Käyttö lähtee perusopetustasosta. Yhteistyö Viron kanssa on teknologiakehittämisen taakan jakamista ja yhteisten standardien luomista. Kummallakin maalla tulee olemaan omat pilviväylänsä.
– Kysyimme jo alussa yritysmaailman ja opettajien mielipiteitä. Tarvetta tällaiselle palvelulle on. Viron mallin mukaisesti alamme nopeasti kokeilla palvelua. Aikataulumme onkin todella nopea valtion projektiksi, Moilanen tuumii.
Teksti: Maija Joutjärvi