Jari Nevalainen osallistui henkilöstöedustajien päiville Paasitornissa.
Insinööri-lehti

Suomen suurimman it-talon asema vaihtui

CGI työllistää nykyään enemmän kuin Tieto. Työntekijöiden määrä kasvaa nopeasti, vaikka irtisanomiset kolhivat mainetta pari vuotta sitten.

Ohjelmistorobotiikka kasvaa räjähdysmäisesti, ja sen toteuttamiseen tarvitaan yhä enemmän it-väkeä. Markkinoilla on kova kilpailu alan osaajista. Vielä pari vuotta sitten koko alasta ei puhuttu juuri mitään.

– Tämä on tyypillinen esimerkki it-alasta. Entistä enemmän it-talojen pitää ottaa haltuun lähes tyhjästä palveluita, joita ei ole aiemmin ollut olemassakaan, kuvailee CGI:n pääluottamusmies Jari Nevalainen.

CGI:llä oli vuoden alussa 3 938 työntekijää, ja määrä on kasvussa. Vuodessa palkataan arviolta 300 uutta harjoittelijaa tai työntekijää. Työntekijämäärä on ohittanut kärkipaikkaa pitäneen Tiedon työntekijämäärän noin 200 hengellä. Työtä riittää ohjelmistorobotiikan rinnalla monella vanhalla alalla, kuten teollisuuden toiminnanohjauksessa tai terveydenhuollon järjestelmissä.

Julkisuuskuva kolhiintui

Syksyllä 2015 CGI:ltä vähennettiin 200 työntekijää. Viime vuonna alkoi tuhannen nuoren harjoittelijan kolmivuotinen palkkausohjelma, mitä kritisoitiin julkisuudessa epäreiluna nuorennusleikkauksena. Nevalainen pitää herännyttä mielikuvaa vääränä.

– Kokonaisuudessa ei ole kysymys siitä, että olisi palkattu uusia ihmisiä samoihin tehtäviin.

Palkkojen pieneneminen ei ole Nevalaisen mukaan olennainen tavoite työnantajalle. Harjoittelijoiden palkkaus ei juuri säästä työnantajan kustannuksia, vaikka harjoittelijan kuukausipalkka onkin noin 2 500 euron luokkaa ammattilaisen noin 4 000 euron sijaan.

– Se puolentoista tonnin ero hukkuu äkkiä mentorointiin, joka on pois laskutettavasta työstä.

Harjoittelu on Nevalaisen mukaan paras tapa rekrytoida uusia työntekijöitä taloon. Harjoittelijat näkevät, millainen talo on, ja työnantaja näkee harjoittelijan taidot.

Koulutusta lisättiin

Yrityksen sisällä tapahtunut muutos kertoo siitä, että osaaminen vanhenee alalla nopeasti. Henkilöstöedustajat ovat kuitenkin tiedostaneet, että nykyisistä työntekijöistäkin kannattaa pitää kiinni.

– Oman henkilökunnan kouluttamiseen kohdennettu raha tuottaa enemmän kuin uuden osaajan rekrytoiminen markkinoilta, Nevalainen vertaa.

Taannoisissa irtisanomisissa oli Nevalaisen mukaan pieni valonpilkahdus. Yrityksessä pysyneet työntekijät ymmärsivät, että kerran hankittu koulutus ei kanna ikuisesti, vaan ala on jatkuvassa muutoksessa.

– Se boostasi kiinnostusta työskentelytapojen ja osaamisen kehittämiseen.

Irtisanomisia seurannut huono julkisuus muutti työnantajan asennetta. Nevalainen kertoo, että monet irtisanomiset on parin viime vuoden aikana onnistuttu välttämään koulutuksen avulla.

Keski-ikä alenee

Nuorennusleikkaukset ovat tunnettu ilmiö koko it-alalla, mutta nyt niitä tehdään selvästi harvemmin kuin vielä viitisen vuotta sitten.

– Silloin tuntui, että it-ammattilaisen parasta ennen -ikä oli 40 vuoden paikkeilla, mutta nyt se vaikuttaisi olevan selvästi korkeammalla, arvioi Insinööriliiton asiamies Minna Anttonen.

Tietoalan juuri valmistuneen työmarkkinatutkimuksen mukaan alle 50-vuotiaista yli 90 prosenttia on töissä, mutta yli 60-vuotiaista töissä on enää reilu puolet. Irtisanomiset kohdistuvat selvästi yli 55-vuotiaisiin.

Anttonen uskoo, että nuorennusleikkauksille on useita syitä. Vanhemmilla työntekijöillä saattaa olla nuorempia parempi palkka ja vuosilomaetuudet. Osaaminen saattaa myös olla vanhentunutta.

– Tietoliikenne, operaattoritoiminta sekä laitteistojen, tietoverkkojen ja palvelinten ylläpito työllistävät entistä vähemmän, mutta ohjelmistojen kehittäminen ja ylläpito kärsivät osaajapulasta.

Anttonen kehottaakin it-ammattilaisia pitämään kiinni siitä, että heidän osaamistaan päivitetään jatkuvasti.

Teksti ja kuva: Janne Luotola, Insinööriliitto