Lähes kolme neljästä kokee, että työelämä jakautuu yhä enemmän hyviin ja huonoihin töihin.
Myönteistäkin kehitystä on: työn autonomia on lisääntynyt ja työnkuvat koetaan mielekkäiksi.
Tulokset ilmenevät E2 Tutkimuksen Työelämän muutosten kohtaaminen työpaikoilla -tutkimusraportista. Kaksivuotisen hanketta esiteltiin tänään torstaina. Hankekumppanina oli muun muassa Teollisuuden palkansaajat TP.
E2:n vanhempi tutkija Rolle Alho muistutti tilaisuudessa, että korkeasti koulutetut vastaajat näkevät tilanteen muuta henkilöstöä valoisempana.
Työelämässä riittää hyviä asioita
Tutkimuksen perusteella työelämän ongelmat eivät näytä koskevan työn sisältöä. Työn merkityksettömyys tai tylsistyminen huolettivat melko harvaa.
Noin puolet myös kokee autonomian työssä lisääntyneen.
Esiin nousseita myönteisiä muutoksia olivat esimerkiksi etätyömahdollisuudet, hyvä työturvallisuus, tasa-arvon vahvistuminen, matalat hierarkiat ja joustot työajoissa.
Kokemukset digitalisaation vaikutuksista ovat kaksijakoiset. Noin puolet arvioi, että digitalisaatio on tehnyt työn tekemisestä aiempaa sujuvampaa. Samaan aikaan lähes yhtä moni kokee, että uudet tietojärjestelmät ja ohjelmistot ovat tehneen työnteosta monimutkaisempaa.
Kansainvälisyydelle tukea
Suomalaisten enemmistö suhtautuu myönteisesti siihen, että eri kulttuuritaustoista tulevien työntekijöiden määrä kasvaa työpaikoilla. Neljännes on eri mieltä.
Samaan aikaan noin puolet uskoo eri kulttuuritaustoista tulevien työntekijöiden määrän kasvun aiheuttavan yhteentörmäyksiä työpaikoilla.
Työpaikoilla on yhä enemmän eri taustoista tulevia ja eri kieliä puhuvia työntekijöitä. Tämä aiheuttaa toisinaan yhteentörmäyksiä, jotka liittyvät esimerkiksi yhteisen kielen puuttumiseen, väärinkäsityksiin, ennakkoluuloihin tai kielteisin asenteisiin.
– Esihenkilöillä ja luottamusmiehillä on tärkeä rooli siinä, että turhilta ristiriidoilta vältytään, Alho arvioi.
Mukava tunnelma töissä tärkeää
Ihannetyöpaikassa suomalaiset arvostavat erityisesti hyvää työilmapiiriä ja johtamista, kilpailukykyistä palkkaa sekä esihenkilöiden ja työntekijöiden mutkattomia välejä.
Lähes puolet on huolissaan huonosta johtamisesta ja vain reilu kolmannes pitää johtamista korkeatasoisena. Moni arvioi, että johtamista pitää parantaa.
Johtaminen on kiireisessä työelämässä yhä vaikeampaa. henkilöstön kansainvälistyminen ja siihen liittyvä monikielisyys sekä teknologiset muutokset ja etätyön lisääntyminen vaativat johtamiselta enemmän.
Ikäjohtaminen edellyttää uutta osaamista
Väestön ikääntyessä ikäerot työpaikoilla kasvavat, mikä on hyvä huomioida johtamisessa: nuorilla ja varttuneilla voi olla erilaisia toiveita ja odotuksia työyhteisössä toimisesta.
– Aineiston perusteella erityisesti nuoret odottavat saavansa säännöllisesti palautetta esihenkilöiltään, kertoo tutkija Aino Heikkilä.
Hankkeen seurantaryhmän puheenjohtaja Juha Antila perää kunnioitusta, arvostusta ja luottamusta suomalaiseen työelämään.
– Vaalitaan yhteisöllisyyttä, hän kiteyttää.
Teksti: Kirsi Tamminen
Kuva: Shutterstock
