Mika Maliranta haluaa hyötyjät maksamaan.
Elina Hakola uskoi historiallisesta perspektiivistä, että uusi ratkaisu syntyy.
Aleksi Neuvonen totesi, että kaikissa malleissa on puolensa.
Insinööri-lehti koulutus

Selvitys avasi neljä polkua jatkuvaan oppimiseen

Realistiset mallit osaamisen kehittämiseksi edellyttävät kipeitä valintoja mutta tuottavat myös hyötyjä.

Maan ensi hallitus joutuu ratkaisemaan, miten suomalaisten osaaminen saadaan pidettyä työelämän vaatimalla tasolla ensi hallituskaudella ja sen jälkeen. Nykyinen hallitus lakkautti vuonna 2024 aikuiskoulutustuen, ja tilalle tarvitaan uutta mallia.

Demos Helsingin tutkijoiden Elina Hakoniemen ja Aleksi Neuvosen tekemä, Teollisuuden Palkansaajat TP:n tänään julkaisema Jatkuuko -oppiminen? -selvitys hahmottelee neljä erilaista mallia, joilla jatkuvaa oppimista voidaan kehittää.

– Emme tarjonneet tutkimuksessa valmiita ratkaisuja vaan lähtökohtia, Hakoniemi painotti.

Eri malleissa on eri maksajat

Muiden maiden malleja vertailemalla tutkijat päätyivät neljään vaihtoehtoiseen malliin, joita voidaan soveltaa kotimaassa. Proaktiivinen malli helpottaa urasiirtymiä ja paikkaa tunnistettuja osaamisvajeita. Malli voi jättää koulutuksen ulkopuolelle ne, joilla ei ole edessä selvää polkua.

Työelämävetoinen koordinaatiomalli suuntaa koulutusta tehokkaasti selviin työnantajien tarpeisiin. Tämä on sirpaleinen ja lyhyen aikavälin hyötyjen malli.

Yksilöperustaisessa mallissa ihmiset itse pystyvät hakeutumaan itselleen sopivaan koulutukseen. Malli vaatii etenkin julkista rahoitusta, joka on tiukassa.

Kohdennettu perustaitojen malli keskittäisi tukea niille, joilla perustaidot ovat kaikkein heikoimmat, kuten osalle työttömistä. Malli ei tukisi juuri korkeastikoulutettujen koulutustarpeita.

– Koulutusta on tarjolla enemmän kuin koskaan, lähikoulutuksen lisäksi esimerkiksi tekoäly ja Courseran kurssit. Kysymys on siitä, kuka sen maksaa, Neuvonen summasi.

Arvovalinnat vaikuttavat päätöksiin

Yksikään esitetyistä malleista ei ole itsestään selvästi toista parempi vaan perustuu poliittisiin valintoihin.

– Kun resurssit ovat niukat, kysymykseen liittyy tärkeä periaate: sen, joka hyötyy mallista, pitää osallistua sen maksamiseen, kommentoi tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta selvityksen julkistustilaisuudessa.

Poliitikkojen on ratkaistava ensi kaudella muun muassa, miten painotetaan koulutettujen työelämässä olevien ja miten heikosti koulutettujen työttömien kouluttamista. Etenkin tekoäly aiheuttaa teknologisen murroksen, joka toisaalta luo uusia työpaikkoja mutta myös tuhoaa vanhoja.

– Toivon, ettei teknologisen kehityksen myötä estetä luovaa tuhoa. Yhteiskunnan tehtävänä on auttaa ihmisiä, ei yrityksiä, Maliranta linjasi.

Julkaisutilaisuuteen osallistunut kansanedustaja Lauri Lyly (sd.) esitteli vanhasta aikuiskoulutustuesta kehitettyä mallia, jossa edelleen sekä palkansaajat että työnantajat olisivat mukana maksajina. Malli painottaisi matalasti koulutettujen tukemista opiskelussa. Työnantajat osallistuisivat kouluttamiseen.

– Yritysten pitäisi tehdä vuosittain tilinpäätös henkilöstön osaamisesta. On työnantajan vastuu, että se katsoo omasta yrityksestään, missä on osaamiskapeikkoja, hän sanoi.

Teksti ja kuvat: Janne Luotola

Insinööri-lehti
Yksityisyyden yleiskatsaus

Käytämme evästeitä (cookie) palvelun käytön tilastointiin ja kieliasetuksen valinnan säilyttämiseen.