Oliver Crook haastatteli Alexander Stubbia tekoälystä ja Euroopan asemasta.
Insinööri-lehti politiikka

Stubb yhdisti tekoälyn turvallisuuspolitiikkaan

Teknologinen vallankumous on taloudellinen ja maanpuolustuksellinen välttämättömyys suurvaltojen perässä hiihtävälle Euroopalle.

Eurooppa on Yhdysvaltoja ja Kiinaa jäljessä tekoälyn kehityksessä, mutta maanosalla niin kuin Suomella on paljon mahdollisuuksia kehittää omia vahvuuksiaan, analysoi presidentti Alexander Stubb tänään Slush-tapahtuman avaushaastattelussa.

Kiristynyt geopolitiikka on paljastanut paikallisia haavoittuvuuksia ja riippuvuuksia suurvaltojen teknologioista ja resursseista, kuten harvinaisista maametalleista, joita tarvitaan elektroniikkaan.

– Mistä muut ovat riippuvaisia sinusta, sen taas haluat maksimoida, Stubb käänsi näkökulmaa.

Stubb painotti, etteivät edes Yhdysvallat ja Kiina ole riippumattomia muiden maiden tuotannosta tai kehitystyöstä. Suomella on useita kansainvälisiä vahvuuksia: Nokian verkkoja tarvitaan kaikkialla maailmassa, maaperästä saadaan nikkeliä ja kobolttia, Bluefors rakentaa kriittisiä järjestelmiä kvanttitietokoneita varten ja Iceye tuottaa tärkeitä avaruuspalveluita.

Ukrainan sota näyttää teknologian merkityksen

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on osoittanut, miten tärkeää on pysyä teknologisen kehityksen kärjessä. Ukrainan elinehto on kehittää jatkuvasti uutta puolustusteknologiaa. Se on Venäjän ohella yksi maailman kehittyneimmistä maista alalla.

Ukraina on kolmessa vuodessa kehittänyt muun muassa Pink Flamingo -nimellä tunnetun ohjuksen, jolla maan puolustusvoimat esimerkiksi tuhosi toissayönä Kertšinsalmen siltaa. Ohjuksen lisäksi maa on kehittänyt prosessin, jolla ohjuksia voidaan valmistaa kymmenentuhatta vuodessa salaisissa, vaihtuvissa tuotantolaitoksissa.

Tekoälyä on käytetty eri tavoin taistelukentällä, mutta tätä puolta Stubb ei ehtinyt haastattelussa analysoimaan. Hän kuitenkin kytki puolustusteollisuuden ja tekoälyn kehityksen toisiinsa teemoissaan.

Historian suurin vallankumous

Stubb luonnehtii tekoälyä historian suurimmaksi teknologiseksi vallankumoukseksi. Se muuttaa maailmaa paitsi teknisesti myös sosiaalisesti. Se vaikuttaa yhteiskuntiin, jotka rakentuvat työn teolle ja jossa monet työtehtävät voidaan vastedes teettää tekoälyn avulla.

– Ihmiset ovat konservatiivisia. He vastustavat muutosta – lukuun ottamatta teitä, jotka olette tulleet Slushiin, hän vitsaili.

Presidentti ei kiistä tekoälyyn liittyviä uhkia mutta luonnehtii itseään positiiviseksi realistiksi. Hän uskoo, että uutta teknologiaa käytetään suuressa mittakaavassa ihmiskunnan hyödyksi. Hän pitää tärkeänä, että tekoälyn käyttöä säännellään ja viittasi Yhdysvaltoihin edelläkävijänä teknologian sääntelyssä.

Tekoäly on hyvä renki, mutta huono isäntä. Stubb muistutti, että ihmisillä pitää olla edelleen kykyä ajatella analyyttisesti. Ajattelua ei voi ulkoistaa koneelle. Stubbilla oli yksi keino kehittää omaa ajattelua ylitse muiden:

– Lukekaa kirjoja!

Teksti ja kuva: Janne Luotola

Insinööri-lehti
Yksityisyyden yleiskatsaus

Käytämme evästeitä (cookie) palvelun käytön tilastointiin ja kieliasetuksen valinnan säilyttämiseen.