Le Douaron (oik.) yhdessä Metalliliiton Riku Aallon kanssa, joka avasi seminaarin.
Etu-Seppälän mukaan työnantajapuoli voi elää direktiivin kanssa.
Niemen mielestä yritysneuvostoissa on myös kehitettävää.
Hirvosen mukaan Tieto kaipaa itäeuroopalaista edustusta neuvostoon.
Insinööri-lehti

Rakennemuutoksiin Euroopassa voi varautua

Rakennemuutokset ovat koetelleet kovalla kouralla eurooppalaista yrityskenttää viime vuosina. Suhdanteiden muuttumista ei voi estää, mutta asiallinen keskusteluyhteys yrityksen työntekijöiden ja johdon välillä on tarpeen. Tällaiseen luo oivan mahdollisuuden monikansallisia yrityksiä koskeva eurooppalainen yritysneuvostojärjestelmä oikealla tavalla toimiessaan.

Euroopan laajuisesta yritysneuvostotoiminnasta on säädetty direktiivillä. Pääasiassa se velvoittaa työnantajaa tiedottamaan ja kuulemaan työntekijöitä yritystä koskevista ylikansallisista asioista, kuten yrityksen taloudellisesta tilasta ja tulevaisuuden suunnitelmista sitä varten perustetussa neuvotteluryhmässä.

Suomessa toimivista yrityksistä EWC-toiminnan piirissä on yli 210 yritystä, joista 60 yrityksellä on pääkonttori Suomessa. EWC-edustajia on yli 600.

Teollisuuden Palkansaajien TP:n Yhteistoimintaryhmän järjestämään EWC-seminaariin osallistui ennätysmäärä eri liittojen  yritysneuvostoissa istuvia jäseniä.

Käytännöt vaihtelevat

Erot yritysneuvostojen kokoonpanoissa vaihtelevat maittain. Useissa maissa ammattiliitoilla on kattava edustus niissä, mutta on maita, joissa EWC-edustajat eivät ole missään tekemisissä ammattiliittojen kanssa eivätkä ole edes niiden jäseniä.

– Eräissä maissa keskusteluyhteys yrityksen johtoon antaa ammattiliitoille mahdollisuuden vaikuttaa yrityksen tulevaisuutta koskeviin keskeisiin päätöksiin, sanoi kouluttaja Jean Claude Le Douaron ETUI:sta.

Monissa tapauksissa yritysneuvostot ovat pystyneet vaikuttamaan yrityksen suunnitelmiin tehtaan lopettamisesta ja työntekijöiden irtisanomisista.

Le Douaronin mielestä yritysneuvostojen tärkein tehtävä onkin työntekijöiden tiedottaminen yrityksen tilasta ja suunnitelmista, niin että he voivat riittävästi perehtyä niihin, valmistautua kuulemismenettelyyn ja esittää oman arvionsa tilanteesta.

Työnantajapuoli nihkeä

Eurooppalainen työnantajapuoli ei katsonut alunperin tarpeelliseksi uudistaa direktiiviä vuonna 2009. Sen mielestä lisäsääntely jäykistää päätöksentekoa ja heikentää eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä.

– Olennaista työnantajapuolelle on, että järjestelmässä säilytetään sopimisen vapaus ja että EWC ei rajoita rakenteellisia muutoksia, joita välttämättä tapahtuu, sanoi EK:n  asiantuntija Minna Etu-Seppälä.

Hänen mukaansa EWC-sopimusta koskeviin neuvotteluihin ja toimintaan  vaikuttaa muun muassa yrityksen historia, työnantajan ja työntekijöiden välinen yhteistoimintakulttuuri sekä kansalliset työmarkkinajärjestelmät.

Etu-Seppälän mukaan ylikansallisista kysymyksistä tiedottaminen henkilöstön edustajille ei tarkoita neuvotteluita yrityksen päätäntävaltaan kuuluvista asioista, eikä sopimista työehtosopimuksista.

– Hyvin hyödynnettynä tiedottaminen voi helpottaa rakenteellisten muutosten toteuttamista, hän myöntää.

Nokiassa turbulenssia

Nokian EuroForumilla on edessään mullistuksia, kun yritysjärjestelyt maaliskuun loppuun mennessä selkenevät. Nokian viime vuonna tekemien yrityskauppojen ansiosta suurin osa nokialaisista siirtyy Microsoftin palvelukseen. Kesällä yritysneuvostolla on edessä uudet valinnat.

– Oletettavasti vanhat EWC-sopimukset säilyvät pohjana, kun siirrymme vanhoina työntekijöinä Microsoftin palvelukseen, sanoo Nokian EuroForumin puheenjohtaja, insinööri Mikko T. Niemi Tampereelta.

Niemen mielestä konsernitason yritysneuvoston toiminnasta on henkilöstölle muun muassa se etu, että verkostoituminen eri maiden edustajien kanssa luo ymmärtämystä eri maiden asioiden käsittelytapoihin ja kokemuksia voidaan vaihtaa niin hyvistä kuin huonoistakin käytännöistä eri maiden edustajien kanssa.

– Yritysneuvostossa saatua luottamuksellista tietoa ehtii pureksia hetken, ennen kuin se on julkista. Asioiden tultua julkisiksi, voi päätösten taustoja valottaa muulle henkilökunnalle, hän sanoo.

Ainaista kehitettävää ja parannettavaa löytyy Niemen mukaan kuulemisessa, missä yritysneuvosto on oivallinen väline työnantajalle kerätä ajatuksia ja tuntemuksia siitä, mitä suunnitellut muutokset herättävät sekä kuulla kentän ääntä.

Lisäksi mahdollista olisi tehdä pitkän tähtäimen suunnittelua ja varautumista mahdollisesti tarvittaviin muutoksiin, jolloin ne sujuisivat kivuttomammin.

Tieto kaipaa itäeurooppalaista ääntä

Annikki Hirvonen Tieto Oy:stä on istunut yrityksen yritysneuvostossa muutaman vuoden. Tiedolla on yli 16 000 työntekijää ympäri Eurooppaa, heistä noin 6 000 Suomessa.

Suurin ongelma Hirvosen mukaan tällä hetkellä on saada Itä-Euroopan maista edustus siihen. Puolasta, Tsekistä ja Virosta ei nimittäin ole lainkaan saatu EWC-edustajia paikalle monista yrityksistä huolimatta.

Hirvosen mielestä konsernitason yritysneuvostosta on hyötyä.

– Muiden maiden edustajia tavatessa voi vertailla eri maiden käytäntöjä ja saada niistä oppia. Yrityksen taloudellisesta tilasta saa tietoa työnantajan katsauksessa, hän sanoo.

Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää, Insinööriliitto