Maan hallitus kaavailee Postin listaamista pörssiin ja osan myymistä sijoittajille. Tarkkoja suunnitelmia ei vielä ole julkisuudessa, mutta valtio on säätänyt omistuksen alarajaksi 33,4 prosenttia. Toistaiseksi valtio omistaa Postin kokonaan.
Valtion omistajaohjausosasto perustelee aikeita sillä, että myynti tukisi Postin kilpailukykyä ja kasvumahdollisuuksia sekä vahvistaisi valtion taloutta.
Insinööriliiton ekonomisti Paavo Hurri pitää epäselvänä, mitä maan hallitus pohjimmiltaan tavoittelee Postin listautumisella. Jos Postia myydään, ainakaan tulevina vuosina voi tulla pienempiä osinkoja valtiolle.
– Onko tässä taustalla ennemmin ajattelumalli, että valtion ei kuulu omistaa postipalveluita, vai halutaanko tällä vain rahaa valtiontalouden hetkelliseen paikkaamiseen? Hurri pohtii.
Valtion virastoja muistuttavista valtionyrityksistä on hänen mukaansa yleinen mielikuva, että ne toimivat tehottomasti. Yksityistämisen jälkeen ne toimivat usein kuten mitkä tahansa yritykset vapailla markkinoilla.
– Jos toiminta muuttuu enemmän markkinaehtoiseksi, se voi tehostaa toimintaa, mutta se voi johtaa siihen, että henkilöstöä karsitaan.
Insinööri-lehti kertoo erillisessä artikkelissa, millä tavalla Posti tehostaa toimintaansa.
Pörssissä vaaditaan tuottoja
Jos Posti listautuu pörssiin ja valtio haluaa, että joku ostaa yrityksen osakkeita, yhtiön on maksettava riittävästi osinkoa. Posti on ollut vuosia kannattava yhtiö, vaikkakin sen liikevaihto on supistunut useana vuonna ja liiketulos heikkeni viime vuonna.
– On etukäteen vaikea sanoa, miten Posti tulee pörssissä pärjäämään, Hurri huomauttaa.
Ainakin kilpailu pakottaa Postin parantamaan luotettavuuttaan ja palvelunsa laatua.
– Postista on yleinen mielikuva, että se ei ole kaikkein luotettavin toimija. Markkinaehtoisuus saattaa vaikuttaa positiivisesti palvelun laatuun, koska kilpailijan asema loisi kannusteen pitää laatu korkealla.
Tavallisesti yritykset parantavat kannattavuutta karsimalla tuottamattomia toimintoja. Siksi esimerkiksi jakelu syrjäseuduille voisi olla vaarassa.
Postilaissa on kuitenkin määriteltynä yleispalveluvelvoite, mikä estää Postia tehostamasta toimintaansa täysin kustannusperusteisesti. Tämä tekee kannattavuuden tavoittelusta vaikeampaa.
Muun muassa yleispalveluvelvoitteen vuoksi Postilla ei ole suoria kilpailijoita. Pakettien ja kirjeiden jakeluyhtiöitä on markkinoilla kuitenkin paljon, kuten kotimaiset Matkahuolto ja R-kioski sekä kansainväliset DHL, Postnord ja UPS.
Työ vähenee ja muuttuu
Yrityksen listautuminen johtaa usein henkilöstön vähenemiseen. Näin on käynyt usein vastaavissa tapauksissa, selviää taannoisesta Laboren tutkimuksesta.
– Jos yritys investoi uusiin teknologioihin ja automatisoi toimintaansa, voi syntyä uudenlaisia tehtäviä tai ainakin vanhat muuttuvat tuottavammiksi, Hurri sanoo.
Henkilöstön vähentäminen ei välttämättä ole kokonaan huono asia. Pitkällä aikavälillä on mahdollista, että vanhat työntekijät työllistyvät tuottavampiin töihin.
Valtion kannalta myyminen on kaksipiippuinen asia. Myyntituloista valtio saa hetkellisesti ison potin rahaa valtiontalouden alijäämän paikkaamiseksi. Toisaalta valtio menettää osinkoja tulevilta vuosilta.
Valtion tulevaisuuden menetyksiä on Hurrin mukaan vaikea laskea edes jälkikäteen historiallisten tietojen valossa, koska yksityistäminen vaikuttaa yrityksen toimintaan. Samoja tehostamisia ei välttämättä tapahtuisi, jos yritys säilyisi aiemmassa omistuksessa.
– Mielekkäämpää olisi verrata yrityksen tilannetta ennen yksityistämistä ja sen jälkeen. Siitä näkee, miten palvelu on muuttunut ja miten tulos on kehittynyt.
Suurta tulosparannusta, joka nostaisi valtion osinkotuloja, ei ole syytä odottaa.
– Pidän epätodennäköisenä, että jos valtio myy osuuden yhtiöstä, sen toiminta tehostuisi niin paljon, että tulevat osingot nousisivat vanhoihin lukemiin, Hurri kommentoi.
Valtio on myynyt paljon
Valtion omistajaohjausosasto kaavailee valtion omaisuuden myyntiä Orpon hallituksen aikana yhteensä noin kolmella miljardilla eurolla. Nykyisen hallituksen aikana valtio on toistaiseksi myynyt omistuksiaan Solidiumin kautta yhteensä 255 miljoonalla eurolla.
Postin markkina-arvoa on spekuloitu noin 400 miljoonaksi euroksi, josta kahden kolmasosan myynti tarkoittaisi vajaata 270 miljoonaa euroa.
Edellinen, Marinin hallitus myi valtion omaisuutta noin kolmella miljardilla eurolla. Alexander Stubbin hallitus myi omaisuutta 1,5 miljardilla ja Juha Sipilän 2,5 miljardilla eurolla.
Valtiolla on tällä hetkellä suoria omistuksia ja omistuksia sijoitusyhtiö Solidiumin kautta pörssiyhtiöissä yhteensä liki 21 miljardilla eurolla.
Noteeraamattomissa yhtiöissä – niin kuin Postissa – valtiolla on omistuksia 69 yhtiössä, ja salkun arvo on noin 30 miljardia euroa.
Valtion omistamat yritykset tuottivat valtiolle viime vuonna lähes 1,5 miljardia euroa omaisuustuloa. Suurin osa tuloista tuli valtion suorasta pörssiomistuksesta.
Teksti ja kuva: Janne Luotola
