Itäisellä Uudellamaalla Loviisan kaupungin alueella virtaa pieni joki, ja sen varrelle levittäytyy samaa nimeä kantava kylä – Tesjoki. Reilun tuhannen asukkaan kylä muodostuu pääosin omakotitaloista, muutamista rivitaloista ja julkisista rakennuksista, kuten suomen- ja ruotsinkielisestä koulusta. Kylässä toimii kyläyhdistys, joka järjestää yhteisöllistä toimintaa.
– Olen varmasti hyvin tavallinen tesjokelainen: käyn töissä, asun omakotitalossa, minulla on kaksi koiraa ja pyörin kylän ulkoilumaastoissa, luonnehtii energiatekniikan insinööri Rasmus Forsberg.
Hän ei ole nykyään mukana kyläyhdistyksen toiminnassa, mutta nuorena hän on osallistunut yhdistyksen roskankeruutalkoisiin. Nykyään kyläyhdistys järjestää kylässä rekiajeluita talvisin ja erilaista kerhotoimintaa sekä ylläpitää ulkoilupalveluita, kuten grillikotaa.
Ensimmäisenä ei ehkä tule ajateltua, että yhteisöllisyys näkyy jo kylän nimessä. Nimen etuosaa Tes käytetään lyhenteenä viittaamaan työehtosopimuksiin.
– En ole ikinä ennen miettinyt, mistä se Tesjoen nimi tulee, mutta TESsihän siinä on hauskasti, Forsberg huvittuu assosiaatiosta.
Hetken miettimisen jälkeen on mahdollista hahmottaa yhteys kylän yhteisöllisyyden ja työehtosopimusten välillä.
– Onhan se hienoa, että työntekijät ovat aikanaan lyöttäytyneet yhteen ja ajaneet muutoksia työehtoihinsa. Yhdessä on helpompi saada asioita läpi kuin jos jokainen joutuisi neuvottelemaan yksin omista asioistaan, Forsberg tuumii.
Sopimus tuo turvaa
Forsberg työskentelee jätehuoltoinsinöörinä 17 kilometrin päässä kylästä Loviisan ydinvoimalassa radioaktiivisten jätteiden suunnittelu- ja kehitystehtävissä. Hän on siten YTN:n neuvotteleman energia-alan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen piirissä.
Insinööri ei ole joutunut työelämässä tilanteeseen, jossa työehtosopimuksen kirjauksia olisi pitänyt tarkistaa. Hän kuitenkin tietää, että kiperissä kysymyksissä voi kysyä neuvoa työpaikan luottamushenkilöltä.
– Minusta luottamushenkilöllämme on hyvä käytäntö. Hän lähettää säännöllisesti tilannekatsauksia neuvotteluista ja niiden ulkopuolella muista ajankohtaisista asioista.
Lähestyvä vappu vie Forsbergin ajatukset työstä vapaalle. Perheen on tarkoitus viettää aikaa ystävien kanssa sekä nauttia perinneherkkuja.
– Jos on hyvät kelit, on mukava mennä Loviisaan meren rantaan kävelemään ja katsella maisemia.
Kylän historia ulottuu kauas
Tesjoen kylän historia ulottuu vuosisatojen taakse. Vanhin säilynyt kirjallinen maininta kylästä on vuodelta 1352, jolloin kuningas Maunu Eerikinpoika luovutti silloiseen Pyhtään pitäjään kuuluneen Tesjoen kylän Turun tuomiokapitulille.
Forsberg itse on syntyjään kylästä. Hän on asunut kylän ulkopuolella vain opiskeluaikanaan – Lahdessa, Kotkassa ja Loviisassa. Nykyään hän asuu puolisonsa ja lapsensa kanssa parin sadan metrin päässä lapsuudenkodistaan. Vanhemmat asuvat melkein vieressä, ja muita sukulaisia asuu samassa kylässä.
– Kyllähän se alkuun mietitytti, että tähänkö sitten vain palasin, mutta mukavahan tänne oli takaisin tulla. Kylällä moikataan, kun käyn lenkkeilemässä.
Sanat saavat uusia merkityksiä
Tosiasiallisesti Tesjoen nimi viittaa työehtosopimuksia kaukaisempiin aikoihin, oikaisee Kotimaisten kielten keskuksen erityisasiantuntija, nimistönhuoltaja Elina Wihuri. Tesjoki on todennäköisesti samantaustainen kuin joen yläjuoksulla käytetty nimi Taasianjoki. Joennimi lienee kehittynyt nimestä Tavastjoki, joka merkitsisi sananmukaisesti Hämäläisjokea.
– Voihan leikkimielisesti löytää mielleyhtymiä samannäköisistä sanoista tai lyhenteistä, mutta nimistöntutkimuksen käsityksen mukaan selitys on toinen. Joidenkin paikannimien alkuperäismerkitykset ovat toki hämärtyneet, ja tilalle on kehittynyt kansanetymologioita niiden synnystä, Wihuri pohtii.
Jos joki saa mieleen virtaamaan työehtosopimukset, se muistuttaa asukkaita monista eduista. Esimerkiksi energiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus tarjoaa säännöllisiä palkankorotuksia, lomarahoja, lakisääteistä pidempää sairausajan palkkaa, matkakustannuksen ja matka-ajan korvauksia sekä esimerkiksi palkallisia perhevapaita.
Teksti: Janne Luotola
Kuva: Kaisa Koponen