Made in Salo -näyttely kokoaa Salossa valmistettua elektroniikkaa saman katon alle.
Salora 40 A -radiovastaanotin valmistettiin vuonna 1939.
Salora Boston 4 -televisio valmistettiin vuonna 1961.
Nokia 6650 -puhelimessa vuonna 2003 oli muotoa verrattuna nykypäivän laitteisiin.
Insinööri-lehti vapaalla

Pari vuotta vanha laite vetää museoon

Tekniikka vanhenee niin nopeasti, että ihmiset tulevat ihmettelemään kaksi vuotta vanhaa Nokia-puhelintakin Salon elektroniikkamuseoon.

Entisessä Saloran televisiotehtaassa Salon keskustan liepeillä toimii elektroniikkamuseo. Made in Salo -näyttely luo katsauksen kaupungissa valmistettuun tekniikkaan yli 90 vuoden takaa lähes tähän päivään asti. Uusimpia näyttelyesineitä ovat HMD:n vuonna 2017 Foxcomilla valmistuttamat Nokia-brändin kännykät ja Evondoksen Salossa 1,5 vuotta sitten valmistamat lääkeautomaatit.

– Tuotteiden elinkaari on niin lyhyt nykypäivänä, selittää museon tutkija Leena Järvelä.

Elektroniikan historia yltää Salossa 1920-luvulle. Vanhimpia kaupungissa valmistettuja esineitä ovat Saloran radiot. Niitä seurasivat televisiot, tietokoneiden monitorit ja puhelimet. Esineitä on yli 2 300. Joukossa on lisäksi Saloran valmistuttamia kotitietokoneita ja videopelejä, joita voi pelata Salora Playmaster tv:llä.

Salossa valmistetaan edelleen elektroniikkaa. Valmet Automotive aloittaa syksyllä Nokian vanhoissa tiloissa akkujen tuotannon sähköautoja varten.

– Niitä akkuja olisi tietysti hyvä saada tänne, jos yritys on halukas antamaan sen näyttelyymme, Järvelä suunnittelee.

Tutut laitteet kiinnostavat

Vieraat tulevat Järvelän mukaan katsomaan etenkin laitteita, jotka ovat heille itselleen tuttuja, kuten vanhoja Nokian puhelimia. Toinen vetonaula ovat puhelimien prototyypit, jotka eivät ole koskaan päätyneet tuotantoon.

Näyttely elävöittää lisäksi laitteiden aikaista maailmaa. Vanhoista televisioista kajahtaa 1950- ja 1960-luvun ohjelmia, kuten Teija Sopasta, Dannyä sekä Heikkiä ja Kaijaa.

Esineisiin liittyy paljon tutkijan esiin nostamia tarinoita. Järvelää viehättää eniten museokävijän kirjoittama Salora Capri -matkaradiosta kummunnut muisto. Kävijän perhe oli 1960-luvulla viettämässä kesää mökillä. Radiosta oli tulossa Suomi–Ruotsi-maaottelu, kun Caprista loppuivat paristot.

– Kirjoittajan isä oli teknikko, joka keksi lämmittää paristoja hellalla. Ottelu saatiin lämpimillä paristoilla kuunneltua loppuun, ja Suomi voitti sen, Järvelä kertoo.

Salon elektroniikkamuseo vetää kävijöitä ympäri Suomea etenkin kesäisin. Niille, jotka eivät pääse paikalle, on tarjolla verkkonäyttelyitä.

Suomi pursuaa teknisiä museoita

Insinöörien maassa riittää tekniikkaan liittyviä historiallisia matkakohteita kesälomille ja vapaa-ajalle. Kattavan luettelon kotimaan museotarjonnasta näkee Museokortin sivujen hausta, jonka perusteella Suomessa on 53 tieteeseen tai tekniikkaan liittyvää kohdetta.

Tekniikan alan museot hajautuvat maantieteellisesti eri puolille maata. Pohjoisimpana sijaitsee tiedekeskus Pilke Rovaniemillä, eteläisimpänä Taalintehtaan ruukinmuseo, läntisimpänä Rosenlew-museo Porissa ja itäisimpänä Möhkön rautaruukki Ilomantsissa.

Teksti: Janne Luotola
Kuvat: Marko Ikonen ja Vesa Aaltonen / Salon elektroniikkamuseo