Suomalaisista palkansaajista 71 prosenttia vastasi kyllä, kun ammattiliittojen jäseniltä kysyttiin, aikovatko he äänestää toukokuun europarlamenttivaaleissa. Akavalaisten liittojen jäsenistä kysymykseen myönteisesti vastasi peräti 86 prosenttia.
Euroopan unionin näyttäytyy suomalaisten ammattijärjestöjen jäsenille vaikeasti ymmärrettävänä ja tehottomana. Toisaalta palkansaajat tunnistavat Euroopan unionin hyödyksi liikkumiseen liittyviä asioita. Heidän mielestään EU on onnistunut edistämään työvoiman liikkuvuutta ja helpottamaan matkustamista.
Suomalaismeppien toiminta päättyneellä parlamenttikaudella jakaa palkansaajien mielipiteet. Heistä 23 prosenttia on tyytyväisiä ja 27 prosenttia tyytymättömiä meppeihin. Kolmannes suhtautuu neutraalisti toimintaa ja vajaalla viidenneksellä ei ole näkemystä asiaan.
Palkansaajat toivovat, että jatkossa europarlamentaarikot työntekijöiden oikeuksiin liittyviin kysymyksiin sekä sosiaali- ja terveysasioihin.
Tiedot ilmenevät palkansaajaliikkeen yhteisen Ääniä Suomesta -kampanjan selvityksestä, jonka Aula Research Oy toteutti. Kyselyyn vastasi yli 2 200 palkansaajaa 26:sta eri liitosta, kaikista kolmesta keskusjärjestöstä.
Näkemyksiä työvoimapolitiikasta
Kyselyyn vastaajista 72 prosenttia on sitä mieltä, että EU:ssa pitää määritellä kaikkia jäsenmaita sitova, vähimmäistasoinen työntekijöiden irtisanomissuoja. Kolme viidestä kannattaa EU:n yhteistä työaikoja koskevaa lainsäädäntöä, joka rajaa kaikille yhteiset enimmäistyöajat.
Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokarin mielestä tulokset kertovat jäsenistön tukevan voimakkaasti ay-liikkeen työelämätavoitteita EU:ssa ja muun muassa työaikadirektiivin pikaista uudistamista.
– Kaikkein hankalin asia on niin sanottu opt-out eli jäsenvaltion oikeus poiketa direktiivin säännöksistä, Porokari arvioi.
Jos ehdotetun mallinen työaikadirektiivi tulee voimaan, esimerkiksi työajat voidaan sopia työsopimuksella. Työaika voisi olla 48 tai jopa 65 tuntia viikossa.
Porokarin mukaan suunta pitää olla enemminkin työajan lyhentämisessä. Päivittäinen työaika voisi olla 6,5 tai 7 tuntia.
– Tuottavuus on huipussaan. Työtä pitää jakaa useammalle eikä ylirasittaa ihmisiä.
Ongelmia on myös työaikadirektiivin soveltamisalassa, sillä ylemmät toimihenkilöt eivät ole nykyisellään sen piirissä.
Liitoille oikeus ajaa asioita joukkokanteella
Suomalainen ay-liike on ajanut kanneoikeuden laajentamista ammattiliitoille työsuhteisiin liittyvissä asioissa. Useissa maissa ammattijärjestöillä on jo joukkokanneoikeus. Suomessakin oikeus on käytössä kuluttaja-asioissa ja elinkeinoharjoittajilla.
Eurovaalikyselyssä selvitettiin palkansaajien näkemystä joukkokanneoikeuteen. Kyselyyn vastanneista 57 prosenttia kannattaa joukkokanneoikeuden laajentamista myös ammattijärjestöille.
Suomessa otetaan usein mallia työelämään Ruotsista ja Saksasta. Porokarin mielestä niistä kannattaa kopioida mallia etenkin joukkokanneasiassa.
– Saksassa ja Ruotsissa ei ole yhtä paljon työelämäasioihin liittyviä mielenilmaisuja, sillä kanneoikeudella on ennaltaehkäisevä vaikutus.
Teksti: Kirsi Tamminen, Insinööriliitto
