Supercell mainittiin vahvana työnantajabrändinä.
Paneelissa olivat Janne Mustonen, Anuriikka Luotola, Rasmus Roiha ja Emmi Matvejeff.
Insinööri-lehti työmarkkinat

Ohjelmistoala hamuaa ulkomaalaisia Suomeen

Ohjelmistoja tarvitaan nykyään kaikilla toimialoilla. Uusia keinoja otetaan käyttöön tarvittavien osaajien kasvattamiseksi.

Ohjelmistoyrittäjät ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha haluaa Suomeen lisää ohjelmistoalan osaajia ulkomaita myöten. Hän sysää vastuuta Maahanmuuttoviraston suuntaan, jotta ulkomaalaiset osaajat saisivat nykyistä jouhevammin työntekijän oleskelulupia Suomeen.

Ulkomaalaisten asemaa on helpotettu jo sen verran, että työtä saa hakea maasta vuoden ajan entisen puolen vuoden sijaan. Roiha helpottaisi ulkomaalaisten asemaa myös vaatimuksella, että englannin kielellä saisi viranomaispalveluja ainakin suurimmissa kasvukeskuksissa.

– Ei se riitä, että töitä pystyy tekemään englanniksi, vaan työntekijöiden pitää pärjätä englanniksi myös yhteiskunnassa.

Joka vuosi työmarkkinoille tarvitaan eri arvioiden mukaan 12 000-20 000 it-osaajaa. Seniorit jäävät eläkkeelle, eikä junioreita tule vastaavaan tahtiin.

Roiha oli yksi puhujista Veikkauksen keskiviikkona järjestämässä paneelikeskustelussa teknologia-alan osaajapulan ratkaisemikseksi. Veikkaus itse aikoo tulevina vuosina palkata noin 130 uutta it-osaajaa. Rahapeliyhtiö on esimerkki siitä, että ohjelmistoja kehitetään perinteisen it-alan ulkopuolella eri toimialoilla.

Työnantajat välttävät palkkakilpailua

Palkka on yksi valtti, jolla työnantaja voi houkutella osaajia markkinoilta. Paneelissa keskustelleet rekrytoijat eivät innostuneet kuitenkaan palkkakilpailuun.

– Rekrytoijan näkökulmasta palkkaamista tarkastellaan kokonaisuutena eikä pelkästään palkkakuittina, pehmensi henkilöstöstä vastaava Emmi Matvejeff Silo AI:stä.

Tivian toimitusjohtaja Janne Mustonen huomautti, että työntekijät haluavat työltä muutakin kuin mahdollisimman suurta palkkaa. Hän pelkäsi, että palkkakilpailu ryöstäytyy käsistä.

Koulutuspaikat eivät ratkaise

Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto Ficomin toimitusjohtaja Elina Ussa haluaa, että it-alan koulutusten aloituspaikkamäärä kaksinkertaistettaisiin. Insinööriliitto on kuitenkin osoittanut, ettei aloituspaikkojen määrän kasvattaminen juuri lisää valmistuneiden määrää.

Mustonen huomautti, ettei aloituspaikkojen määrän kasvattaminen ole nostanut edes aloittavien määrää. Kaikkiin koulutusohjelmiin ei ole yksinkertaisesti hakijoita. Mustonen helpottaisi ongelmaa niin, että lapset pääsevät varhain tutustumaan alan työpaikkoihin.

– Ala pitäisi avata nuorille ja kouluille, jotta he näkisivät, miten upeita juttuja alalla tehdään. Maailman voi pelastaa muunakin kuin lääkärinä.

Roiha provosoi keskustelua sanomalla sitä yhdentekeväksi.

– Ei ole ongelma, jos suomalaiset nuoret eivät ole kiinnostuneita ohjelmistoalasta. Maailmalla riittää kiinnostuneita nuoria.

Kilpailutussääntöihin tarvitaan muutos

Tulevaisuuden kannalta ohjelmistoalaa varjostavat yhteiskunnan kilpailutussäännöt. Moni yritys saa tilauksia julkisten hankintojen kautta. Kilpailutuksissa annetaan parhaat pisteet yrityksille, joiden työntekijöillä on laveat cv:t. Tämä kannustaa yrityksiä jättämään palkkaamatta nuoria ja kokemattomia.

– Me olemme rakentaneet yhteiskuntamallin, joka johtaa siihen, ettei uusia osaajia palkata, Roiha päivittelee.

Yritykset tarvitsevat harjoittelijoita. Uusille työntekijöille tarvittaisiin vanhempi osaaja tueksi, mutta monessa työpaikassa tähän ollaan vielä haluttomia.

Yhteistyötä tarvitaan myös opiskeluaikana ammattikorkeakoulujen ja yritysten välillä. Osa valmistuvista ei vielä tiedä, minne työllistyvät.

Yrityskulttuureista voi valita

Ohjelmistoalan yrityksissä riittää osaajapulan ansiosta valinnanvaraa. Jokaiselle osaajalle löytyy omanlaisensa työkulttuuri.

Perinteisesti alalla on ollut vahvoja työnantajia, kuten Supercell, Gofore, Oura tai Reaktor, jonne halutaan Roihan mukaan ennen kaikkea brändin vuoksi. Sen lisäksi on ollut yrityksiä, jotka ovat rakentaneet poikkeuksellisen me-hengen.

– Nykyään alkaa olla myös yrityksiä, joissa käydään vain duunissa. Ei tarjota bisseä ja playstationia. Elämä on muualla kuin töissä. Tällaiset työnantajat houkuttelevat niitä, jotka ovat olleet pidempään alalla.

Teksti: Janne Luotola
Kuva: Pekka Vyhtinen, CC BY 4.0