Insinööri-lehti

Media soluttautuu kaikkialle

Ei ole itsestään selvyys, pysyykö internet pystyssä jatkossakin. Tulevaisuuden tutkimuksen seuran seminaarissa monessa puheenvuorossa korostettiin, että verkko tuo vielä yllätyksiä, joihin ei ole varauduttu.

Tutkijat, toimittajat ja muut asiantuntijat pohtivat tilaisuudessa median tulevaisuutta. Seuran puheenjohtajan, professori Sirkka Heinosen mukaan netin myötä media sulautuu kaikkialle yhteiskuntaan. Hän viittasi tutkija Clay Shirkyyn, joka puhuu netistä yhteiskunnan kommunikaatiokudoksena.

Internet vaikuttaa myös siihen, että jako yksityiseen kuten puhelimeen ja kirjeeseen ja julkiseen eli esimerkiksi radioon ja televisioon poistuu.

– Tulevaisuudessa talous ja koko yhteiskunta rakentuvat avoimille informaatioekosysteemeille, aineettomille sisällöille ja alhaalta ylös nousevalle toiminnalle, Heinonen arvioi.

Hänen mukaansa eri keskusteluissa nousee jatkuvasti esille, miten netin käy. Monet suhtautuvat sen jatkuvuuteen epäillen, mutta konkreettisia uhkia on vaikea nimetä.

Tv siirtyy nettiin

Viestintäneuvos Ismo Kosonen liikenne- ja viestintäministeriöstä uskoo, että netistä tulee television ja median pääjakeluväylä.

Amerikkalaisten tutkimusten mukaan nuorten tv-katselusta on hävinnyt 30 prosenttia. Perheiden yhdessä katsomisen määrä on suorastaan romahtanut.

– Suomi seuraa muutaman vuoden perässä, Kosonen sanoi.

Hänen mukaansa mainosrahoitteiset televisiokanavat jäänevät historiaan, kun mainostajat siirtyvät internettiin.

Kahvin hinnalla tabletti mukaan

Netin käyttöön tarvittavien laitteiden laatu kasvaa ja hinta laskee huomattavasti.

– Viiden vuoden kuluttua tabletti on kahvipaketin kylkiäinen, Kosonen kärjisti.

Kososella oli yksi selitys, mikä voi vaikeuttaa internetin pysyvyyttä. Koko internet perustuu noin 50 runkoverkkotoimittajaan ja noin 500 pienempään verkkotoimittajaan. Ne ovat toimineet oravannahkataloudessa, jossa asioita vaihdetaan keskenään.

– Osa näistä toimittajista on irtautunut, koska ne haluavat potista isomman kakun.

Kososen mielestä Suomen valtio on varautunut monin tavoin tulevaan. Parhaillaan rakennetaan 4G-verkkoa ja 5G-verkko on realistinen 2020-luvulla.

Lähdekritiikille tarvetta

Tulevaisuuden – ja osin jo nykyisiä – huolia seminaariväen keskuudessa olivat muun muassa väärän tiedon erottaminen oikeasta, yksityisyyden suoja ja suuruuden anatomia. Muutamalle toimijalle on muodostunut huomattava rooli verkossa.

Kirjastoväkeä huoletti hakukoneiden ylitsepursuava asema. Netin mahtavasta tietomäärästä valtaosa jää piiloon, kun ihmiset eivät osaa hakea tietoa ja luottavat liikaa etenkin isoimpaan hakukoneeseen.

Myös tekijänoikeudet puhuttivat. Koko tekijänoikeusjärjestelmän uusimista ennakoitiin, mutta osa keskustelijoista suhtautui skeptisesti uusimisen onnistumiseen.

Viestintäneuvos Kosonen ennusti tekijänoikeuden renessanssia.   

– Hyvä saa maksaa.

Teksti: Kirsi Tamminen