Vantaan Energia rakennuttaa Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen suurta maalämpölaitosta Vantaan Varistoon. Laitoksen lämpökaivon poraaminen alkoi syyskuun alussa, ja pora yltää kuun loppuun mennessä arviolta 850 metrin syvyyteen. Lokakuun loppuun mennessä päästään tavoitesyvyyteen kahteen kilometriin.
Marraskuussa rakennetaan lämpöpumppulaitos, ja kaivoon asennetaan kollektoriputki. Se on termospullon lailla eristetty putki, jonka avulla maaperästä lämmennyt vesi nousee ylös. Vuoden lopussa laitos on määrä ottaa käyttöön.
Laitoksen rakentaa vasta kuusi henkeä työllistävä startup Quantitative Heat eli Qheat. Yritys perustettiin kaksi vuotta sitten, ja se tähtää jo nyt kansainvälisille markkinoille.
– Me pystymme hyödyntämään samaa teknologiaa periaatteessa kaikilla alueilla, joilla tarvitaan talvella lämmitystä ja kesällä jäähdytystä ja joilla on hyvä peruskallio porattavaksi, sanoo Qheatin operatiivinen johtaja Mikael Maksimow.
Vesi lämpiää kahdesti
Maan alle laskettava vesi lämpiää kalliosta noin 40-asteiseksi, minkä jälkeen se nostetaan ylös. Lämmin vesi kuumennetaan maan pinnalla lämpöpumpuilla vielä 80-asteiseksi, minkä jälkeen se siirretään lämmönvaihtimen kautta lämpöverkkoon.
Lämpölaitos tuottaa valmistuessaan 1 400 megawattituntia lämpöä vuodessa, mikä vastaa noin 40 perinteistä 300 metriä syvää maalämpökaivoa.
Syvät lämpökaivot soveltuvat etenkin energian kausivaihteluiden tasaamiseen. Lämpöä voidaan varastoida maahan, kun ilma on kuuma, ja käyttää sitä, kun sää viilenee. Kesäisin järjestelmä voi viilentää taloja.
Nykyään maalämpöputket lämmittävät suoraan niiden yläpuolella olevia taloja. Uudenlaisia syvälämpökaivoja voidaan rakentaa paikkoihin, jotka ovat suhteellisen lähellä lämmitettäviä kohteita ja joissa maanalainen kaava sen sallii. Pohjavesialueille ei porata, Maksimow huomauttaa.
Laitoksen rakentaja Qheat on toteuttanut aiemmin yhden syvälämpövoimalan Espoon Koskeloon. Sen syvyys on 1 300 metriä. Voimala tuottaa yli tuhat megawattituntia lämpöä vuodessa. Voimala käynnistyi tammikuussa.
Investointeihin saatiin tukea
Geotermisten lämpölaitosten rakentaminen on kallista, koska teknologia on uutta. Espoon tai Vantaan laitosten hintaa ei kerrota. Business Finland tuki Espoon laitoksen ja työ- ja elinkeinoministeriö Vantaan laitoksen rakentamista.
– Geolämmön tuotannon edullisuus on tarkasteluvälistä kiinni. Investointi on kallis mutta tuotanto halpaa. Jos tarkasteluväli on tarpeeksi pitkä, se on edullista jo nyt, Maksimow sanoo.
Vantaan Energia myy geolämpöä megawattitunnin verran noin 70 eurolla. Jos asiakas haluaa hiilidioksidivapaata uusiolämpöä, lisähinta on noin 1,9 euroa.
– Uskon, että geolämmön hinnassa päästään lähelle samaa lukua, Vantaan Energian lämpöliiketoiminnan johtaja Ilkka Reko arvioi.
Hanke on osa Vantaan Energian toimista, joilla luovutaan kivihiilen käytöstä vuonna 2022. Maalämpö vähentää päästöjä 95 prosenttia fossiilisten polttoaineiden päästöistä.
Kymmenessä vuodessa Vantaan Energian tuottaman lämmön päästöt ovat vähentyneet 40 prosenttia. Lähitulevaisuudessa yhtiö tähtää siihen, että lämpöverkossa kulkeva lämpö saadaan täysin uusiutuvista energialähteistä.
Teksti: Janne Luotola
Kuvat: Jaakko Jaskari /Vantaan Energia
Klo 13:30 täydennetty juttua Ilkka Rekon hinta-arviolla.
