Perjantaina töissä koittaa fredags fika eli perjantaipulla. Ollaan Maarianhaminassa Ahvenanmaalla, jonne moni muukin asia on tullut Ruotsista. Maanteillä ajetaan enintään 90 kilometriä tunnissa, ja juhannussalot koristavat pihoja kesäisin.
Tietotekniikan insinööri Anna asuu maakunnassa kolmatta vuotta ja työskentelee Paffin eli Ahvenanmaan rahapeliyhtiön asiakaspalvelussa. Yhtiö on siis paikallinen Veikkaus.
– En oikeastaan tiennyt Ahvenanmaasta mitään ennen tänne muuttamista. Siksi yllätyin siitä, miten suurin osa perinteistä ja tavoista tulee Ruotsista eikä Suomesta, hän sanoo.
Anna ei ole haastateltavan oikea nimi. Paffin asiakaspalvelijat eivät paljasta henkilöllisyyttään turvallisuutensa vuoksi. Työtehtäviin kuuluu teknisen tuen lisäksi välillä muiden elämän kiemuroiden käsittelyä.
Päähänpisto vei saaristoon
Alle 30-vuotias Anna on syntyjään Lempäälästä. Hän opiskeli ohjelmointia Riihimäellä Hämeen ammattikorkeakoulussa ja valmistui kesällä 2018.
– Olin juuri valmistunut ja pohdin, mitä tahdon tehdä elämälläni. Ystäväni ehdotuksesta muutin päähänpistona Ahvenanmaalle yksin, koska miksei.
Ensimmäisen asunnon hän löysi paikallisesta Facebook-ryhmästä, ja asuntonäyttö toteutettiin videopuheluna. Anna arvelee asunnon saannin sujuneen helposti siksi, että paikalliset arvostavat Paffia työnantajana. Sittemmin hän on ostanut Jomalasta osakehuoneiston.
Kotiutumista edistää myös paikallinen ruotsinkielinen miesystävä, jonka Anna löysi Badoo-sovelluksen kautta. Omana aikanaan Anna pelaa tietokonepelejä, kalastaa ja hoitaa eläimiä. Kotona on kaneja, marsuja ja tarantulia.
Anna käyttää aikaansa myös ruotsin kielen opiskeluun ja suosittelee sitä muillekin maakuntaan aikoville, koska kielitaito helpottaa töiden saamista. Paffilla tosin virallisena kielenä on englanti, ja Anna palvelee asiakkaita englanniksi ja suomeksi.
– Työpaikkani on paras paikka luoda uusia ystävyyssuhteita, ja se onnistuu helposti englanniksi ja suomeksi.
Maatalous leimaa maisemaa
Koti sijaitsee Jomalassa, Maarianhaminan naapurikunnassa. Ympäristössä on paljon peltoa, lehmiä ja lampaita.
– On ihanaa, kun meri ja maatilat ovat lähellä. Varsinkin kesäisin pääsee hakemaan ihan läheltä paikallisia vihanneksia sekä lihaa, Anna sanoo.
Maatalouden leimaaman, vajaan 30 000 asukkaan maakunnan työpaikat painottuvat terveydenhoitoon, kuljetukseen ja liikenteeseen sekä kauppaan. Teollisuus työllistää vajaat 1 100 ja ict-ala reilut 500 henkeä. Työttömyysaste oli noin kolme prosenttia viime vuonna.
– Oma asunto, hyvä työpaikka ja miesystävä pitävät minut täällä varmasti monta vuotta, mutta en voi sanoa varmuudella, että jäisin pysyvästi. Ulkomailla asuminen on aina houkutellut minua, Anna sanoo.
Asukkaista suomea puhuu vajaat viisi prosenttia ja vieraita kieliä vajaat kymmenen prosenttia. Matkailijoiden joukosta ruotsalaisia on viisinkertaisesti suomalaisiin verrattuna. Muista maista maakuntaan saapuu vain vähän turisteja.
Itsehallinto suojelee kulttuuria
Maakunnan kulttuuria suojaa Ahvenanmaan autonominen asema. Maakunnalla on oma lainsäädäntö ja budjettivalta. Lainsäädäntöelintä kutsutaan maakuntapäiviksi.
Itsehallinto on perua vuodesta 1921, kun Kansainliitto päätti Ahvenanmaan kuuluvan Suomeen mutta vaati alueelle itsehallintoa. Ruotsi oli vaatinut maakunnan hallintaa itselleen.
Anna ei ensikysymältä näe, miten itsehallinto vaikuttaisi arkeen. Toisella kysymällä hän tajuaa yhden asian.
– Minulla ei ole kotiseutuoikeutta, minkä vuoksi en voi omistaa kiinteää omaisuutta Ahvenanmaalla. Ostin oman asunnon täältä, ja se onnistui siksi, että kyseessä on osakehuoneisto. Kotiseutuoikeuden voi saada, jos on asunut Ahvenanmaalla viisi vuotta, on Suomen kansalainen ja osaa puhua tarpeeksi hyvin ruotsia.
Mantereella kuulee välillä väitteitä, että ahvenanmaalaiset haluaisivat olla ruotsalaisia. Se ei Annan mielestä pidä paikkaansa.
– Jos on jääkiekon MM-kisat ja Ruotsi vastaan Suomi, niin tuntemani paikalliset kannustavat Suomea.
Teksti: Janne Luotola
Kuvat: Annan itse ottamia
